Hyppää sisältöön

Rosettan kaitsijat tulisilla hiilillä: herääkö komeettaluotain ikiunestaan?

Euroopan avaruusjärjestön luotain on matkalla tutkimaan komeetta Churuyumov–Gerasimenkoa. Luotaimen sähköjärjestelmien on määrä käynnistyä maanantaina automaattisesti lähes tuhannen päivän hiljaiselon jälkeen.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n tutkijoilla on maanantaina illalla jännitys ylimmillään. Tuolloin odotetaan jälleen elonmerkkejä vuosikymmen sitten avaruuteen laukaistusta Rosetta-luotaimesta 957 vuorokauden hiljaiselon jälkeen.

Rosettan järjestelmien on määrä kytkeytyä päälle kello 12 Suomen aikaa ja ensimmäisten signaalien odotetaan saapuvan illalla noin kello 19.30:n jälkeen.

Luotaimen tähtäimessä on komeetta Churuyumov–Gerasimenko, joka on tarkoitus saavuttaa ensi elokuussa. Tie määränpäähän on ollut pitkä, sillä vuonna 2004 tapahtuneen laukaisunsa jälkeen Rosetta on ehtinyt avaruudessa jo 800 miljoonan kilometrin etäisyydelle Auringosta. Matkan varrella Rosetta on ohittanut Maapallon kolmesti ja Marsin kerran sekä lentänyt läheltä kahden asteroidin ohitse.

Huippuhetki laskeutuminen komeetan pinnalle

Vuosi 2014 tulee olemaan Rosettalle työntäyteinen. Komeetan kohtaamisen jälkeen se ryhtyy kartoittamaan komeetan pintaa. Marraskuussa satakiloisen Philae-laskeutujan on määrä ensimmäisenä ihmisen rakentamana laitteena tömähtää komeetan pinnalle tutkimaan sen ytimen koostumusta ja lähettämään valokuvia takaisin Maahan.

Rosetta jatkaa tämän jälkeen komeetan seuralaisena ja tarkkailee, millaisia vaikutuksia Auringon voimistuva säteily saa aikaan komeetassa sen edetessä radallaan. Churuyumov–Gerasimenko on lähimpänä Aurinkoa elokuussa 2015.

Tutkijat toivovat, että Rosetta tuo lisää tietoa siitä, miten aurinkokuntamme on kehittynyt ja kenties valottaa myös komeettojen mahdollista osuutta siihen, että vettä esiintyy Maapallolla.

Mukana suomalaistekniikkaa

Rosetta on ensimmäinen luotain, joka matkustaa avaruudessa Marsin ja Jupiterin välistä asteroidivyöhykettä kauemmas ja saa sähkövirtansa pelkästään mukanaan kulkevista aurinkopaneeleista. Tuolla etäisyydellä auringonvalon määrä on vain 4 prosenttia siitä, mitä se on Maassa.

3 000-kiloisen luotaimen matkassa on runsaasti suomalaista tekniikkaa. Hankkeessa on ollut mukana kymmeniä suomalaisia alihankkijoita. Muun muassa Patria ja Ilmatieteen laitos ovat olleet suunnittelemassa ja rakentamassa Rosettan laitteita.

.
.