Kasvomuisti on osittain periytyvä

Tutkijat todistivat, että oksitosiini vaikuttaa merkittävästi siihen, miten pienet lapset tunnistavat kasvoja ja aikuiset muistavat niitä. Tutkimukseen osallistui myös suomalaisia perheitä.

tiede
Nenä ja suu.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ihmisen kyky muistaa kasvoja on osittain periytyvä.

Asia käy ilmi tutkimuksesta, jossa Tampereen yliopiston tutkijat dosentti Kaija Puura ja professori Terho Lehtimäki selvittivät yhdysvaltalaisen Emory Universityn ja brittiläisen University College Londonin tutkijoiden kanssa, vaikuttavatko muutokset oksitosiini- ja vasopressiinireseptorigeeneissä kykyyn tunnistaa kasvoja.

Tutkimukseen osallistui noin kaksisataa brittiläistä ja suomalaista perhettä, joissa yhdellä lapsella oli autistinen häiriö. Tutkimukseen osallistuivat myös lasten sisarukset ja vanhemmat, joilla kenelläkään ei ollut vastaavaa häiriötä.

Tutkijat laativat ensin sosiaalisten taitojen "kasvukäyrät" kasvojen muistamisen, katseen kohdistamisen ja ilmeiden tunnistamisen kyvylle käyttäen tavallisesta väestöotoksesta saatuja arvoja. Näitä verrattiin tutkimuskohteisiin.

Oksitosiinilla tärkeä rooli

Lapset, joilla oli autistinen häiriö, selviytyivät heikoimmin kaikilla tutkittujen sosiaalisten taitojen alueella. Seuraavaksi tutkijat etsivät yhteyksiä sosiaalisten taitojen ja vasopressiini- ja oksitosiinireseptoreja koodaavien geenien muutosten välillä.

Osoittautui, että yksittäinen muutos oksitosiinireseptoria koodaavassa geenissä oli yhteydessä huonompaan kasvojen muistamiskykyyn ja selitti osan kasvojen tunnistamiskyvyn vaihtelusta.

- Tulos on tärkeä myös siksi, että se vahvistaa käsitystä oksitosiinijärjestelmän roolista sosiaalisen käyttäytymisen muokkaajana, sanoo professori Terho Lehtimäki.

Tutkimuksen rahoitti National Institute of Mental Health -järjestö. Tulokset julkaistiin joulukuussa _Proceedings of the National Academy of Sciences _-verkkojulkaisussa.