1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonto

Tutkijan vinkit myyräkuumeen torjumiseen: märkä rätti, hengityssuoja ja hiirenloukku

Metsämyyrien levittämä tauti jyllää nyt monissa eteläisen Suomen maakunnissa. Tautitapauksia on ollut paljon etenkin loppuvuodesta. Hengitysteitse eläimen jätöksistä leviävän taudin ehkäiseminen on vaikeaa.

Kuva: Pertti Huotari / Yle

Myyräkanta elää pohjoisinta Suomea lukuunottamatta kasvuvaihetta, mikä on näkynyt vuodenvaihteen molemmin puolin selvänä piikkinä myyräkuumetapauksissa.

Tautiin sairastui THL:n tilastojen mukaan viime vuonna yli 1 600 suomalaista ja tapauksista puolet todettiin marras-joulukuussa. Eniten tapauksia on todettu Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella, yli 300 joista kaksi kolmasosaa marras-joulukuussa.

Todellisuudessa tautiin on sairastunut useampi, sillä kaikkia tapauksia ei varmenneta laboratorioissa. Tauti yleistyy tyypillisesti muutaman vuoden sykleissä metsämyyräkannan kasvua mukaillen. Huippuvuosi oli 2008, jolloin tapauksia varmistettiin lähes 3 300.

Kun myyräkuumetapauksia on paljon, taudin ilmenemismuodoissakin on usein erikoisuuksia. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on ollut viime aikoina myyräkuumeen vuoksi tehohoidossa potilaita, joiden taudinkuva on ollut epätyypillinen.

Myyräkuume on munuaisoireinen kuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus. Tauti tarttuu ihmiseen hengitysilmasta, ihmisestä toiseen se ei tartu.

Tauti voi aiheuttaa ankaria oireita, mm. väliaikaista munuaisten vajaatoimintaa, mutta oireet ovat kuitenkin harvoin vaarallisia.  Usein taudin voi sairastaa oireettomana eli se ei vaadi läheskään aina sairaalahoitoa.

Tautiin voi sairastua vain kerran. Myyräkuumeseen ei ole varsinaista hoitoa eikä sitä vastaan voi suojautua esimerkiksi rokotteella.

Nousuvaihe jatkuu eteläisessä Suomessa

Myyräkanta elää yhä nousuvaihetta, kertoo tutkija Otso Huitu Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen yksiköstä.

- Eteläisemmässä Suomessa nousuvaihe kestää kaksi vuotta ja vuonna 2013 oli jo reipas nousu. Jos kanta säilyy vankkana talven yli, huippu on odotettavissa tämän vuoden lopulla.

Lauha talvi ei ole tutkijan mukaan metsämyyrän eloa häirinnyt.

- En usko, että myyrä otti siitä nokillensa, että lämpimät kelit jatkuivat pitkään. Nopeat lämpötilanvaihtelut olisivat haitallisempia, mutta nythän alkutalven lämpötilat ovat olleet hyvin tasaisia, Huitu sanoo.

Pölynimuri on vihoviimeinen keino jätöksien siivoamiseen. Märkä rätti kouraan ja mieluusti myös hengityssuojain naamalle.

Otso Huitu

Päinvastoin myyrä on saattanut jopa nauttia siitä, että ruokaa on ollut helpommin tarjolla. Eläimen ravinto on monipuolista; muun muassa kasvin osat, marjat, jotkin sienet ja jopa hyönteiset maistuvat.

- Kaikki mitä on tarjolla, on nyt ollut pitkään saatavilla.  Varmasti ruoan hankinta on ollut helpompaa, Huitu kertoo.

Paras tapa suojautua virustartunnalta on tutkijan mukaan välttää oleskelua paikoissa, joissa metsämyyrien eritteitä voi olla. Tyypillisiä paikkoja ovat esimerkiksi puuliiterit ja erilaiset vajat myös kaupunkiseuduilla.

Jos myyrät ovat päässeet esimerkiksi puutarhavajoissa tai mökeissä jylläämään, Huitu suosittelee siivoamaan jätökset pois märällä rätillä, jotta pölyä nousisi siivoamisesta ilmaan mahdollisimman vähän.

- Pölynimuri on vihoviimeinen keino jätöksien siivoamiseen. Märkä rätti kouraan ja mieluusti myös hengityssuojain naamalle.

Myyrien torjuntaan tutkija suosittelee perinteistä hiirenloukkua.