Sananen – Palkanlaskijat tulevat!

Palkat ovat Suomessa karanneet. Me vaurastuneet turrutamme päämme ihan väärillä asioilla. Siksi tarvitaan kipeästi uutta ammattikuntaa: palkanlaskijoita.

Näkökulmat
Mikko Maasola
Sanna Pirkkalainen / Yle

Monet ammatit ovat kohta Suomessa historiaa. Onneksi tulee uusia, kuten palkanlaskijan ammatti. Björn Wahlroos määritteli jo tämän toimenkuvan: jonkun on laskettava työläisten palkkoja, mielellään 70-luvun tasolle. Suomessa työvoima on ihan liian kallista. Tänne ei kukaan halua investoida mitään.

Suomen talous surkastuu keräilytaloudeksi. Ne jotka eivät keräile marjoja ja sieniä, keräilevät pulloja ja tölkkejä. Saaduilla rahoilla ostetaan keskiolutta ja valmispitsoja. Näin elämä jatkuu ja televisiosta tulee Voice of Finland.

Globalisaatio on hieno keksintö. Se on maailman tehokkain maiden välisiä tuloeroja tasaava ilmiö. Suomalainen työvoima kilpailee jo aasialaisen ja amerikkalaisen työvoiman kanssa. Yhdysvalloissa teollisuustyöntekijöiden reaaliansiot ovat jo palanneet 70-luvun tasolle. Tähän kilpailutilanteeseen on Suomenkin pakko sopeutua.

Väkivallan uhka on todellinen jos palkkaa hipelöidään.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Suomessahan ei luovuta saavutetuista eduista. Väkivallan uhka on todellinen jos palkkaa hipelöidään. Kirves on siivouskomerossa. Suomessa tästä ei saada minkäänlaista keskustelua aikaan. Netissä voisi anonyyminä mielipiteensä ilmaista, mutta kun mieleen tulee vain kaikkein karkeimpia voimasanoja, niin mihinkä järjestykseen ne nyt laittaisi.

Sitten kun opimme lausumaan globalisaation, niin sille voisi kiukutella. Vaan sepä ei ole moksiskaan. Globalisaatiota ei voi pysäyttää mikään. Työpaikat karkasivat Kiinaan. Meillä paperitehtaista tehdään kulttuuritiloja, joissa nykysirkus muljauttelee loputtomia volttejaan. Pienessä punaviinipöhnässä sitäkin jaksaa aikansa katsella.

Palkanlaskijoiden ammattikunta voisi olla ihan kunniallinen. Ammattiliitot laskisivat ensin ammattien lähtöpalkkoja tulostamalla uudet palkkataulukot. Joka työpaikalla saisi olla yksi virkapukuinen(luotiliivi ja haaremihousut) palkanlaskija, joka ystävällisesti mutta jämerästi kävisi ihan maalaisjärjellä työläisen kanssa läpi, miten se palkka onkaan karannut noin isoksi ja tartteeko tuollaisia rahoja ihminen mihinkään. Kun palkka on saatu laskettua, juodaan reilun kaupan kahvit.

Suomessa kaikkein paras tapa laskea palkkoja olisi napakka ilmoitus.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Suomessa kaikkein paras tapa laskea palkkoja olisi napakka ilmoitus. Sähköposti on jäykkä ja sitä ei lue kukaan, mutta facebookissa asia tarjoiltaisiin luontevasti. Tykkäyksiä kertyy jos on kertyäkseen.

Meidän täytyy opetella tulemaan vähemmällä rahalla toimeen. Se ei ole huono asia. Suomalaisen taviksen reaaliansiot ovat kiivenneet koko ajan. Ulkomaanmatkoja varaillaan kuin parturiaikoja. Autoja ostetaan Joulun välipäivinä, kun ei keksi parempaakaan tekemistä. Kenkiä on pikkurouvalla sen verran, että niillä marssisi Israelin armeija.

Meillä on liikaa rahaa. Se ei tee ihmiselle hyvää. Moni miettii nytkin mitä ostaisi. Käyttää nyt aivojaan siihen! Kärryssä on korkeatasoinen hiilihapottaja. Mahdollisuuksia on liikaa. Kotona on tyhjä olo. Sitten hulahtaa sokeria. Sitten menee lääkkeitä, jotka ovat onneksi kalliita, mutta ne eivät enää tehoa. Pahinta on se, että alkoholi on meille unohdukseen pyrkiville liian halpaa.

Kun naapurikin on katkokävelevä diabeetikko, kuvittelemme että tämä kaikki on normaalia.

Haluaisin ehkä vähemmän palkkaa ja enemmän tuntoa.

Maallikkosaarnaaja Maasola

Kun katson Björn Wahlroosin, koko kansan palkanlaskijan, kasvoja, vaivun hetkeksi. En haluaisi hänen elämäänsä, en hänen rahojaan enkä edes hänen viiksiään. Mutta haluaisin ehkä vähemmän palkkaa ja enemmän tuntoa.

Haluaisin oppia ymmärtämään, että on lottovoitto syntyä tähän maailmaan. Myös bangladeshilaiselle.

Haluaisin oppia luopumaan jostakin, koska tiedän että tilalle tulisi jotain hienoa. Jotain kestävää. Ehdottomasti ei krääsää.

Muistatko mummosi silmät? Jotain semmosta.

Maallikkosaarnaaja Maasola