1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Tervaskantotutkimus entistäkin tärkeämpi – "hyvin vanhojen ihmisten määrä kasvaa huikealla vauhdilla"

Hyvin vanhaksi eläminen on lisääntynyt vasta viimeisen 20–30 vuoden aikana. Tampereella jatkuu ainutlaatuinen tutkimustyö, jonka kohteena ovat yli 90-vuotiaat. Tervaskantotutkimuksella voidaan muun muassa ennakoida tulevien palvelujen tarvetta.

Kuva: Yle

Tampereella on lähes 2 000 vuonna 1924 syntynyttä ja sitä vanhempaa ikäihmistä. Nyt kahdeksatta kertaa tehtävä tervaskantotutkimus alkoi jo vuonna 1995 professori Antti Hervosen johdolla.

– Olimme aikanaan asiassa "eturivissä" ymmärtämässä valtavan suurta väestöllistä muutosta. Paljon puhutaan siitä, että väestö vanhenee – monesti kuitenkin ajatellaan, että se tarkoittaa yli 65-vuotiaiden määrän kasvua, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä.

– Emme kuitenkaan muistaneet tai ottaneet aivan tosissamme sitä, että hyvin vanhojen ihmisten määrä kasvaa aivan huikealla nopeudella useimmissa länsimaissa. Antti Hervonen 90-luvun puolivälissä ymmärsi idean, ja aloimme yhdessä viedä sitä eteenpäin.

Arvioiden mukaan vuonna 2040 Suomessa on 150 000 ja vuonna 2060 jo runsaat 200 000 yli 90-vuotiasta.

– Se on aika paljon, kun ottaa huomioon, että tervaskantotutkimuksen alussa heitä oli alle 20 000. Määrä kaksinkertaistuu tällä hetkellä muutamien vuosien välein.

– Puhumme kokonaan uudesta ihmisryhmästä, jota ei käytännöllisesti katsoen ollut lainkaan 40–50 vuotta sitten, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Tästä joukosta tiedetään vieläkin aika vähän.

Vanhusten joukko on kirjava

Myöhäinen vanhuus on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana Suomessa vauhdilla. Marja Jylhä löytää pitkäikäisyydelle useampiakin syitä.

– Yleinen eliniän odotteen kasvu on jatkunut noin 300 vuotta jokseenkin keskeytymättä useimmissa nykyisissä hyvinvoivissa maissa. Se on suurimmaksi osaksi elinolojen paranemista: ravitsemus on parempaa, ruoka ja juomavesi ovat puhtaita, emme elä savupirtissä yhdessä porsaiden kanssa.

Vähentyneen lapsikuolleisuuden myötä hengissä säilymisen aalto on vähitellen kulkenut kohti korkeampia ikärymiä. Sen sijaan hyvin vanhaksi eläminen on lisääntynyt vasta viimeisen 20–30 vuoden aikana.

Tampereen tervaskantotutkimuksiin osallistuvat ovat Marja Jylhän mukaan "hyvin moninainen joukko".

Tästä joukosta tiedetään vieläkin aika vähän.

Marja Jylhä

– Se tiedetään, että vanhat ihmiset ovat keskenään erilaisempia kuin nuoret. Joukossa on niitä, jotka tarvitsevat paljon apua ja elävät kenties jossain hoivapaikassa, mutta yhtä lailla niitä, jotka matkustelevat maailmalla, hoitavat puutarhaansa ja ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia.

Tutkimukseen osallistujille on postitettu lyhyt kysely, jossa selvitetään elinoloja ja perhetilannetta sekä terveyttä ja toimintakykyä. Siinä kysytään myös avuntarpeesta ja sitä, mitä tutkittavat itse ajattelevat omasta elämästään ja vanhenemisestaan.

Vastausprosentti on tähän saakka ollut ilahduttavan suuri –  tälläkin kertaa asiassa vedotaan omaisiin ja hoitohenkilökuntaan, jotka voivat tarvittaessa auttaa kyselyyn vastaamisessa.

Sairaudet kuuluvat vanhuuteen

Tervaskantotutkimus auttaa myös muun muassa ennakoimaan ikääntyneiden tulevien palveluiden tarvetta.

– Saamme tietoa esimerkiksi siitä, mihin suuntaan kaikkein vanhimpien ihmisten toimintakyky ja avuntarve ovat kehittymässä. Edellisen tutkimuksemme perusteella näyttäisi siltä, että kykeneminen perustoimintoihin olisi hieman paranemassa; nyt nähdään, mihin suuntaan se on menossa.

Yli 90-vuotiaiden koulutus on historiallisista syistä matalampi kuin nykyajan nuoremmilla. Hyvin vanhoiksi elää kuitenkin kaikenlaisen koulutustaustan omaavia ihmisiä, vaikka pidempään koulutetuilla ja ylemmissä ammattiasemaryhmissä toimineilla onkin keskimäärin pidempi elämä.

Vastaajat arvostavat kovasti myös hyviä ihmissuhteita ja taloudellista turvallisuutta.

Marja Jylhä

– Ei siellä montakaan ole, jolla ei olisi jotain pitkäaikaista sairautta. Sen sijaan joukossa on kyllä paljon heitä, jotka ovat omatoimisia ja pärjäävät ilman sen suurempaa apua.

Viime vuonna tervaskantotutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti pienempää ryhmää, jolta kysyttiin muun muassa ajatuksia hyvästä vanhuudesta.

– Terveyttä pidetään tärkeänä, mutta se ei tarkoita sitä, ettei olisi lainkaan sairauksia. Se merkitsee sitä, ettei ole pahoja kipuja, ja pärjää elämässään. Vastaajat arvostavat kovasti myös hyviä ihmissuhteita ja taloudellista turvallisuutta.