Viimeinen iltahuuto lähestyy – vuonna 2025 veteraaneja on enää noin tuhat

Maamme sotaveteraanien rivit ovat harventuneet 2000-luvulla kovaa vauhtia. Nyt veteraanien keski-ikä on 90 vuotta ja viimeisen sotaveteraanin odotetaan elävän noin vuoteen 2035. Veteraaneja ei kuitenkaan unohdeta tämänkään jälkeen, vaan Sotaveteraaniliitto lupaa vaalia perinteitä ja muistoja.

Kotimaa
Sotaveteraanien määrä vuosina 2009-2025 grafiikkana.
Veteraanivastuu ry

Tuoreen Kelan tilaston mukaan maassamme elää edelleen 32 000 sotaveteraania. Heistä 19 000 on miehiä ja loput rintamalla palvelleita naisia.

- Sotaveteraaniksi määritellään mies tai nainen, joka on ollut sodan aikana palveluksessa ja saanut valtiovallalta tunnuksen työstään. Naisveteraaneista iso osa oli rintamalla lottina, mutta myös sairaanhoitajina ja sotilaskotisisarina heitä toimi, kertoo Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Lotista 2/3 toimi sodan aikana pelkästään kotirintamalla. Heille ei valtiovalta antanut tunnusta, joten heitä ei virallisen määritelmän mukaan lasketa veteraaneiksi.

Kaiken kaikkiaan kolmessa sodassa; talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa vuosina 1939-45, palveli 600 000 miestä ja lähes 100 000 naista. Rivit ovat harventuneet 2000-luvulla kovaa vauhtia. Kun vielä vuonna 2009 veteraaneja oli liki 61 000, Kelan arvion mukaan vuonna 2025 veteraaneja on elossa 1 200. Veteraanien keski-ikä on nyt 90 vuotta.

Tietosuoja estää veteraaneja saamasta heille kuuluvia palveluita

Kansaneläkelaitos maksaa veteraaneille 50 euron kuukausittaista veteraanilisää. Kelalla on siis tiedot kaikista maamme veteraaneista, mutta tietosuojasyistä henkilötietoja esimerkiksi kunnille ei Kela voi antaa. Kunnilla on kuitenkin velvoite tarjota veteraaneille heille kuuluvia palveluita ja kuntoutusta, sillä valtio maksaa kunnille määrärahaa sekä rintamaveteraaneille kotiin vietäviin palveluihin että rintamaveteraanien kuntoutukseen.

Määrärahan suuruus riippuu kunnassa asuvien veteraanien lukumäärästä. Tämä aiheuttaa ongelmia etenkin isommissa kunnissa ja kaupungeissa.

- Vaikkapa Hirvensalmella, jossa veteraaneja on 9, heidät kaikki kyllä tunnetaan, mutta isommissa kunnissa, joissa veteraanien määrä on satoja tai tuhansia, ei veteraaneja tunneta henkilökohtaisesti. Kuntien on hankala tarjota palveluitaan, kun veteraanien henkilöllisyys ei ole tiedossa, Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä sanoo.

Tähän asti Kela on voinut lähettää kuntien nimissä kirjeen, jossa palveluita tarjotaan. Tässä ongelmaksi nousee veteraanien korkea ikä ja huono kunto.

- Kun yksin asuva vanhus saa tällaisen kirjeen, joka vaatisi toimenpiteitä, ei hän välttämättä saa tehtyä mitään asialle. Meidän liiton yksi tehtävä onkin käydä näiden veteraanien luona katsomassa kuinka asiat hoituvat. Autamme heitä täyttämään juuri näitä hakemuksia ja katsomme, että veteraaneille kuuluvat palvelut saadaan niille, jotka sitä haluavat ja tarvitsevat, Seppä valottaa.

Lakimuutos vireillä tiedonkulun parantamiseksi

Asiaan odotetaan parannusta, sillä sosiaali- ja terveyspalveluministeri Paula Risikko esitti viime syksynä lakimuutosta, joka mahdollistaisi veteraanien tietojen luovuttamista Kelalta kunnille.

- On kohtuuton tilanne, että veteraanit eivät saa heille kuuluvia palveluja sen vuoksi, että tietosuoja estää tarpeellisen tiedonkulun, kertoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko lokakuun lopulla lähettämässä tiedotteessaan.

- Koska veteraanit ovat jo hyvin iäkkäitä, heidän on tärkeää tietää, mitä palveluja heillä on mahdollisuus saada. Näin varmistetaan myös, että veteraanien kuntoutukseen ja muihin palveluihin varattuja rahoja ei jää käyttämättä sen takia, että veteraaneja ei tavoiteta, ministeri Risikko jatkaa.

Sotaveteraanien perinne elää ikuisesti

Kovin kauaa ei tietosuoja-asioiden kanssa voi vitkutella, sillä Kelan ennusteen mukaan vuonna 2025 maassamme elää enää noin 1000 veteraania. Viimeisen veteraanin oletetaan elävän noin vuoteen 2035 ja hänen olevan nainen.

Sotaveteraaniliitto ja sen jäsenyhdistykset jatkavat huolto- ja tukitoimintaansa niin kauan kuin sotaveteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä tarvitsevat tukitoimia. Sotaveteraaniyhteisöjen varat käytetään sotaveteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi ottaen huomioon perinnetyön jatkuvuus.

- Kun Veteraania ei jätetä -aikakausi on ohi, jatketaan perinnetyötä aivan varmasti. Olemme jo käyneet neuvotteluja Tammenlehvän Perinneliiton (siirryt toiseen palveluun) kanssa. Sotaveteraaniliitto (siirryt toiseen palveluun) ja sen jäsenyhdistykset toimivat alueellisessa perinnetyössä yhteistoimin Tammenlehvän Perinneliiton kanssa tulevaisuudessa. Mitä tämä työ käytännössä tulee olemaan, sitä hahmottelemme parhaillaan, Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä sanoo.