Varjotalous kannattelee Syyrian sotaa

Kilpailu salakuljetusreittien ja harmaan talouden kontrollista kiristää kapinallisryhmien välejä. Osa kapinallisryhmistä on jopa alkanut keskittyä sotataloudella vaurastumiseen hallituksen vastaisten taisteluiden sijaan. Sekä hallituksen että kapinallisten joukossa on sodasta hyötyjiä.

Kuva: EPA

Syyrian sisällissota on synnyttänyt maahan laajamittaisen epävirallisen sotatalouden. Kapinallisryhmien viimeaikaisten välienselvittelyjen taustalla vaikuttaa myös kamppailu tuottoisien salakuljetusreittien ja tarkastuspisteiden kontrollista. Varjotalous voi muodostua myös esteeksi mahdollisten tulevien rauhanponnistelujen tielle.

Syyrian muotoutunutta harmaata sotataloutta tutkinut apulaisprofessori Samer Abboud Philadelphian Arcadia-yliopistosta näkee kapinallisten keskinäisten yhteenottojen taustalla kamppailun tuottoisien huoltoreittien kontrollista ja verottamisesta.

– Tässä vaiheessa ne kapinallisryhmät, jotka kykenevät kontrolloimaan huoltoreittejä, saavat suoraa etua sotataloudesta, Abboud sanoo.

– Yksi suurimmista tulonlähteistä kapinallisille ovat olleet rajanylityspaikat ja tarkastuspisteet, joissa he voivat verottaa kulkijoita.

Syyrian hallinto on viime kuukausina Hizbollahin avulla kyennyt kiristämään otettaan maan pohjoisosassa ja katkomaan osan huoltoreiteistä, mikä on jättänyt kapinallisille vähemmän jaettavaa. Tämä puolestaan kiristää kapinallisryhmittymien keskinäisiä välejä.

Harmaasta sotataloudesta hyötyvät myös hallituspiirit, Abboud muistuttaa. Pakotteiden kiertäminen tarjoaa hyviä tilaisuuksia pimeälle liiketoiminnalle.

– Hallituksen kontrolloimille alueille jääneet hallintoon kytkeytyvät liikemiehet ovat saaneet tilanteesta merkittävää etua. He ovat esimerkiksi auttaneet hallintoa kiertämään pakotteita luomalla peiteyhtiöitä, jotka tuovat maahan pakotteiden alaisia tuotteita, Abboud kertoo.

Sota teki taloudesta harmaata

Kapinallistaistelijoita Menagin lentokentän tarkastuspisteellä. Kuva: EPA/MAYSUN

Samaan aikaan kun Syyrian virallinen talous on käytännössä romahtanut sisällissodan paineessa, maahan on muodostunut kukoistava harmaa talous.

Monet aivan normaalit perushyödykkeet kuten ruoka, vaatteet ja lääkkeet kulkevat nyt Turkista ja Libanonista kulkevia salakuljetusreittejä pitkin saarroksiin joutuneille alueille, missä niistä peritään erittäin korkeita hintoja. Pulaa on myös lämmityslaitteista ankaran talven koetellessa Syyriaa.

– Nämä salakuljetusverkostot olivat olemassa jo ennen konfliktia ja ovat varmasti sen jälkeenkin, mutta ne ovat saaneet tavallista enemmän etua tästä tilanteesta, tohtori Samer Abboud Arcadia-yliopistosta sanoo.

Abboudin mukaan Syyrian sisällissodan kaltaisissa konflikteissa muodostaa usein kaksi rinnakkaista taloutta: Ensinnäkin on selviytymismistalous, jossa tavalliset ihmiset yrittävät hankkia ruokaa, lääkkeitä ja muita perustarvikkeita niukkuuden oloissa. Toisaalta on taistelutalous, jossa kapinallisten on rahoitettava taisteluoperaationsa.

– Käytännössä kaikki tämä tapahtuu virallisen talouden ulkopuolella, Abboud sanoo.

Syyrian sodan edetessä kolmanteen vuoteensa nämä taloudet ovat enenevässä määrin sulautuneet yhteen.

Toimintaansa ylläpitääkseen kapinalliset esimerkiksi ottavat alueita hallintaansa verottaakseen tavaroiden salakuljetusta puutteesta kärsiville asukkaille.

Ulkopuolinen tuki vaihtelee

Syyrialainen metallityöntekijä valmistaa improvisoitua kranaatinheittimen ammusta kapinallistaistelijoille Aleppossa syyskuussa 2013. Kuva: EPA/JM LOPEZ

Omat tulonlähteet ovat kapinallisryhmille tärkeitä, jotta ne kykenisivät toimimaan itsenäisesti suhteessa ulkopuolisiin tukijoihin.

Lisäksi Syyrian kapinallisten tärkeät tukijat Turkki ja Qatar ovat viime aikoina antaneet signaaleja siitä, että ne harkitsevat vetävänsä tukensa kapinallisilta.

– Kun rahoitus tiukkenee ja hallinnassa olevat alueet pienenevät, kapinallisten on haettava tukea sotataloudesta pitääkseen yllä toimintaansa, Abboud sanoo.

Syyriassa vaikuttavat radikaalit ääri-islamilaiset järjestöt joutuvat sen sijaan harvemmin turvautumaan harmaaseen talouteen rahoittaakseen toimintaansa.

– On paljon todisteita siitä, että miljoonia dollareita, tähän mennessä jopa satoja miljoonia, on virrannut näille ryhmille yksityisiltä rahoittajilta Persianlahdelta, erityisesti Kuwaitista, Abboud sanoo.

Öljykaupat ylittävät poliittiset rajat

Toinen keskeinen tulonlähde aseellisille ryhmille on Syyrian öljylähteiden hallinta. Öljylähteet ovat hyvin erilaisten ryhmien hallinnassa ja osalle ne ovat puhdasta liiketoimintaa.

– Koillis-Syyriassa öljylähteitä kontrolloivat heimoryhmittymät, jotka eivät välttämättä ole kytköksissä mihinkään kapinallisryhmiin. Muualla koillisessa ja maan muissa osissa tietyt kapinallisryhmät kontrolloivat öljylähteitä, ja ne käyttävät öljyä taistelutaloutensa pyörittämiseen, apulaisprofessori Samer Abboud kertoo.

– Öljylähteitä kontrolloivat heimoryhmät myyvät öljyä sille, joka maksaa eniten. Asia on näille ryhmille epäpoliittinen, taloudellinen kysymys, Abboud kertoo.

Abboudin mukaan on olemassa viitteitä siitä, että pimeä öljykauppa näyttää ylittävän jopa sotivien osapuolten rajalinjat.

– Hallituksen joukot ovat sekä myyneet että ostaneet ja järjestäneet öljykauppaa eri ryhmittymien kesken, eli he ovat ostaneet öljyä heimoilta ja eri kapinallisryhmiltä, Abboud kertoo.

Syyriassa oli jo ennen konfliktia erittäin sofistikoituneita salakuljetusverkostoja Syyrian ja Turkin ja Syyrian ja Irakin välillä.

– Nämä verkostot ovat aktivoituneet ja kasvaneet viime vuosina tyydyttämään sotatalouden tarpeita. Verkostot mahdollistavat myös öljyn kuljettamisen Turkin ja Syyrian välillä ja myös Syyrian sisällä, Samer Abboud sanoo.

Sodan sekasortoisissa oloissa kukoistavaa varjotaloutta kuvastaa sekin, että Syyriasta on muodostunut keskeinen amfetamiinin tuottaja ja kuluttaja Lähi-idässä.

Uutistoimisto Reutersin tutkimusten mukaan alueella suositun Captagon-nimisen amfetamiinin tuotanto kasvoi voimakkaasti Syyriassa viime vuonna. Osa huumekaupan tuloista mitä todennäköisemmin päätyy myös taistelevien osapuolten sotakassoihin.

Bisnes ohi Assadin vastustamisen

Syyrian armeijan sotilas tarkastuspisteellä Damaskuksessa. Kuva: EPA/STR

Kapinallisryhmät pyrkivät kontrolloimaan harmaata sotataloutta rahoittaakseen toimintaansa, mutta eräille ryhmille varjotaloudella vaurastuminen on alkanut muotoutua ensisijaiseksi tavoitteeksi.

Tämä voi muodostua esteeksi myös mahdollisille rauhanponnistuksille, koska ryhmillä on taloudellisia intressejä jatkaa sotaa.

– Rauha olisi pahaksi bisnekselle niille kapinallisryhmille, jotka nyt harjoittavat pääasiassa salakuljetusta ja muuta konfliktiin liittyvää taloudellista toimintaa. Ne ovat tarpeeksi vahvoja pilatakseen rauhanponnistukset jatkamalla väkivaltaa, apulaisprofessori Samer Abboud Philadelphian Arcadia-yliopistosta sanoo.

Abboud korostaa, että liiketoiminnan korostuminen hallituksen vastustamisen ohi koskee vain osaa kapinallisryhmistä.

Esimerkiksi monet Idlibin maakunnan alueella toimivat, Vapaan Syyrian armeijaa lähellä olevat kapinallisryhmät ovat saaneet maineen, että ne harjoittavat pikemminkin sotaan liittyvää liiketoimintaa kuin yrittävät kaataa hallitusta.

Tähän asemaan nämä ryhmät ovat päässeet, koska ne ovat hyvin aseistettuja, kytköksissä salakuljetusreitteihin ja kykenevät turvaamaan tavaroiden kulun reiteillä.