Turkista kuuluu kummia

Turkkilaista marginaalimusiikkia leimaavat kokeilunhalu ja ennakkoluulottomuus. Myös naiset ovat ryhtyneet tekemään Turkissa genrerajoja ylittävää musiikkia.

kulttuuri
Nainen laulaa vihreässä neonvaloissa.
Jussi Mankkinen / Yle

Istanbulin Babylon-klubille on lauantai-iltana pakkautunut satoja ihmisiä: Turkin suurin ja lienee myös ainoa kokeellliselle musiikille pyhitetty festivaali,_ Demonation_ herättää kiinnostusta. Tapahtuman ideana on tarjota läpileikkaus uudesta turkkilaisesta epäkaupallisesta musiikista.

- Haluamme tarjota esiintyjille tilaisuuden saavuttaa paremmin yleisöä: maassamme on todella hyviä bändejä, jotka ansaitsisivat enemmän huomiota, tapahtuman järjestäjiin kuuluva James Hakan Dedeoğlu toteaa.

Ambientista post rockiin

Turkista löytyykin marginaalimusiikkia tekeviä artisteja underground-hip hopista meluisaan noise rockiin: esimerkiksi Pitohui yhdistelee toisiinsa polyrytmiikkaa ja progressiota, ja lopputulos kuulostaa tuoreelta post rockilta.

- Etenkin nuorempina kuuntelimme paljon länsimaista musiikkia, mutta koska asumme täällä Istanbulissa, kuulemme luonnollisestikin jatkuvasti kaupungin ääniä ja itämaista musiikkia. Meillä ei oikeastaan ole vaihtoehtona tehdäjokolänsimaistataiitämaista musiikkia, Yankı Bıçakçıyhtyeestä kertoo.

Mies on keskittynyt musisointiin klubilla.
Soundcollagen musiikki on tummaa elektrohuminaa.Jussi Mankkinen / Yle

Kuten läntisessä Euroopassa, internetin ja digiajan mahdollistamat elektroniset sooloprojektit ovat lisääntyneet Turkissakin: enää ei tarvitse perustaa bändiä ja musiikkia voi tehdä kotioloissa eikä treenikämppäkään ole oleellinen asia.

- Netin kautta on mahdollista saavuttaa oikeastaan kaikki maailmassa olevat musiikkityylit. Pidän ambientista ja dronesta ja haluan myös tuottaa omaa musiikkiani, tummaa elektrohuminaa tekevän Soundcollagen Ozcan Ertek toteaa.

Kosmista avantgardea

Viimeisten parin vuoden aikana turkkilaista vaihtoehtomusiikkia on värittänyt naisten esiinmarssi. Basistina aiemmin toimineen Basak Günakin luotsaaman Ah! Kosmosin luomat viileän tyylikkäät soundimaailmat eivät ole syntyneet ihan tuosta vain.

- Ryhdyin suorittamaan äänisuunnittelijan tutkintoa paikallisesta teknillisestä yliopistosta, ja siitä se lähti liikkeelle. Tarvitaan teknistä osaamista, jos aikoo tehdä asioita itse, sanoo Günak, joka toisinaan ottaa keikoilleen mukaan myös naispuolisen oopperalaulajan.

Robotik Hayaller eli robottiunia taas edustaa turkkilaisen undergroundin äärilaitaa: kollektiivi ottaa vaikutteita scifistä, kyberpunkista ja Philip K. Dickistä. Teemoihin kuuluvat demonstrointi, provosointi ja julistaminen.

- Me vihaamme mitä ilmeisemmin hallitusta ja hallitus mitä ilmeisemmin meitä. Olemme oikeastaan kehittäneet aivan oman ilmaisumuodon, avantgardekollektiivin Can Batukan kertoo.

- Hyödynnämme musiikissamme omia kokemuksiamme yhteiskunnasta, esimerkiksi Turkin poliittisesta järjestelmästä joka on kriisissä. Tuomme sitten kaiken kokemamme yleisön eteen, toteaa yhtyeen naisvokalisti Dnya Yenidnya, jonka skaala ulottuu puhelaulusta kirkumiseen.

Robotik Hayaller -ryhmä takanaan taiteellinen videoprojisointi.
Robotik Hayaller eli robottiunia taas edustaa turkkilaisen undergroundin äärilaitaa: kollektiivi ottaa vaikutteita scifistä, kyberpunkista ja Philip K. Dickistä.Jussi Mankkinen / Yle

Haastavia prosesseja

Turkin musiikilliset alakulttuurityylit eivät eroa oleellisesti länsimaisista vastineistaan, mutta itse musiikintekoprosessia voi pitää haastavampana.

- Jos haluaisit mennä esiintymään ulkomaille ja markkinoida musiikkiasi, et välttämättä pääse viisumijärjestelmän tai taloudellisen tilanteen takia. Hallitus tukee jonkin verran elokuva-alaa, muttei musiikkia, Demonation-tapahtuman organisaattoreihin kuuluva Aylin Gungor kertoo.

- Lisäksi Euroopassa tällaisen musiikin perinne paljon vanhempi kuin Turkissa, James Hakan Dedeoğlu summaa.

Juttu turkkilaisesta marginaalimusiikista on nähtävissä Yle Uutisten NEO-ohjelmassa.