Kansanopistojen taival alkoi Kangasalla naisten voimin

Kansankoulunopettaja Sofia Hagman perusti vuonna 1889 Suomen ensimmäisen kansanopiston. Opisto oli tarkoitettu nuorille naisille ja siellä opetettiin muun muassa käsitöitä, uskontoa ja maataloutta.

Kotimaa
Kangasalan opisto
Anne Savin / Yle

Kangasalla on tänään juhlistettu Suomen vanhimman kansanopiston aloituspäivää. Tasan 125 vuotta sitten ensimmäiset opiskelijat saapuivat Vääksyn kartanon mailla sijaitsevaan Parvulaan. 39 naista astui opintielle ensimmäisinä suomalaisina kansanopisto-opiskelijoina.

Kansanopistotoiminnan käynnisti Sofia Hagman. Hagman valmistui kansakoulunopettajaksi 1871 Jyväskylän semiaarista. Hän toimi kansakoulunopettajana 1871-1879 ja Mikkelin suomalaisen tyttökoulun johtajana 1879-1887.

Sofia Hagman sai ajatuksen kansanopistosta kierrettyään Pohjoismaita. Hän päätyi jopa Porvoon piispan suosiollisella tuella siihen, että ensimmäinen kansanopisto on nimenomaan nuorten naisten kansanopisto.

– Se tietysti kismitti vähän asiaa pohtineita miehiä ympäri Suomea, mutta hän piti päänsä ja aloitti koulun, kertoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas.

Kansanopistossa opiskeltiin ainakin käsitöitä, uskontoa, historiaa ja maataloutta. Siellä opetettiin myös lukemista ja laskemista.

Ensimmäinen ryhmä oli täynnä jo ennen kuin ensimmäistä ilmoitustakaan oli julkaistu.

Aki Ojakangas

Vaikka kansanopisto oli aloittaessaan jotain aivan uutta ja suunnattu vieläpä naisille, sen suosio yllätti. Naisia ei tarvinnut houkutella kansanopistoon, vaan ryhmät täyttyivät yli odotusten.

– Ensimmäinen ryhmä oli täynnä jo ennen kuin ensimmäistä ilmoitustakaan oli julkaistu, kertoo historiaa tutkinut Ojakangas. Ja myös toinen kolmen kuukauden jakso oli täynnä jo ennen kuin oli kerrottu, että se pidetään. Kyllä sivistyshalua on silloin ollut ja yhä edelleen on.

Kansanopisto toimi Parvulassa vain ensimmäisen vuoden, mutta toiminta jatkui toisaalla. Sofia Hagman luotsasi kansanopistoa kymmenen vuotta aina kuolemaansa saakka.

Kansanopistojen taru jatkuu edelleen

Tähän päivään mennessä yli puoli miljoonaa suomalaista on käynyt kansanopiston pitkän kurssin.

Kansanopisto on ylisukupolvinen kokemus, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas. Vaikka ihmisten pohjakoulutus on kasvanut, niin kansanopistoja tarvitaan sekä nuorten että aikuisten kasvatukseen.

– Nuoret suorittavat kansanopistossa yliopisto-opintoja jäätyään ilman koulutuspaikkaa. Kun he sitten saavat paikan yliopistosta, heidän akateemiset valmiutensa ovat huippuluokkaa.

Aikuiset hakeutuvat kansanopistoon vuorotteluvapaalla, pitäessään välivuotta työelämästä tai jotkut lähtevät jopa vaihtamaan ammattia kansanopiston opintojen myötä.

Nykyään kansanopistot muodostavat 90 toimipisteen ja 83 ylläpitäjän koulutuksen järjestäjäverkon. Toimintaa ohjaa vapaan sivistystyön lainsäädäntö sekä opistojen oma painotus. Kansanopistoissa opiskelee meneillään olevana lukuvuotena enemmän opiskelijoita kuin koskaan niiden 125-vuotisen historian aikana.