Vammaisista naapureista valitetaan jopa ulkonäön takia

Naapurit suhtautuvat ennakkoluuloisesti kehitysvammaisiin ja heistä valitetaan entistä herkemmin. Törkeimmin kohdellaan aivovamman saaneita ja mielenterveysongelmaisia

A-studio
Kerrostalon rappukäytävä.
Arkistokuva.Yle

– Naapureiden asenteet ovat tänä päivänä koventuneet, vammaisille sekä mielenterveyskuntoutujille asuntoja hankkivan Aspa-säätiön kiinteistöpäällikkönä toimiva Marsa Björkman toteaa.

Joskus valituksia saatetaan tehdä jopa esteettisestä haitasta.

– Valitetaan, että asukas, joka naapurissa asuu, on niin epämiellyttävän näköinen, Björkman kertoo.

Tällaisia tapauksia on ollut esimerkiksi sellaisten asukkaiden kohdalla, joiden ulkomuoto on muuttunut vaikkapa väkivallan tai onnettomuudesta saadun aivovamman seurauksena.

Kehitysvammaisiin suhtaudutaan Björkmanin mukaan positiivisemmin, mutta heillekään ei aina riitä ymmärrystä.

– Joskus valitetaan siitä, että kun asukas kulkiessaan katselee vain nurkkiin, eikä tervehdi. Todellisuudessa saattaa olla kyse siitä, että he pelkäävät!

Myös eurajokelainen Piia Nordling on kohdannut ennakkoluuloja. Hän on asunut itsenäisesti tukiasunnossa lokakuusta lähtien.

– Saatetaan sanoa, että miten tuollaisten annetaan vapaana kulkea tai asua. Eikö niistä muka kukaan huolehdi?

Nordlingin mukaan jopa yksityiselämään saatetaan puuttua.

– Ilmoitellaan ja valitetaan joka paikkaan, että miten tuollainen voi seurustella tai pitää lemmikkiä.

Toisessa ääripäässä ennakkoluulojen kanssa on ylihuolehtiminen.

– Esimerkiksi sellaisissa paikoissa, joissa on naapureina paljon vanhoja ihmisiä, niin tupataan hössöttää, että voi voi, kun sulla on tuollainen vika niin pärjäätkö nyt varmasti, Nordling kertoo.

– Ihmisillä on sellainen mielikuva, ettei kehitysvammainen osaa itse esimerkiksi siivota tai laittaa ruokaa.

Omia naapureitaan hän pitää harmittomina.

Tukiasunnot kiven alla

Omaa kämppää ei löytynyt Nordlingille heti. Asuntoa etsittiin pari kuukautta ja sen jälkeen piti vielä hoitaa paperityöt Palvelusäätiön ja Raha-automaattiyhdistyksen välillä.

Tukiasunnoista onkin huutava pula. Kehitysvammaisten laitoshoito aiotaan purkaa vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä ilman omaa asuntoa on runsaat 8 000 kehitysvammaista.

Sen lisäksi, että Aspa-säätiö hankkii huoneistoja vapailta markkinoilta, se myös rakennuttaa kiinteistöjä tukiasunnoiksi. Myös rakennuttamisen eteen asetutaan usein poikkiteloin.

– Tulee näitä valituksia, joissa lukee kommenttina, että en ole rasistinen ja en vastusta, mutta meidän kaupungista tai naapurikunnasta löytyisi parempia paikkoja, Björkman kertoo.

– Sitten pelätään tietysti myös sitä, että oman asunnon arvo laskee siitä, että kehitysvammaisia tulee naapuriin.

Valituskierrokset eri oikeusasteille viivyttävät hankkeita useilla vuosilla, kun rakentaminen ei pääse alkuun. Björkmanin mukaan valituksia perustellaan usein esimerkiksi luonnonsuojelulla.

– Yhdet valittajat sanoivat että olemme tuhoamassa kauniin saaristolaismaiseman – keskellä Espoota!

Rakennusprosessin jälkeen soraääniä ei yleensä kuulu, vaan asuminen sujuu varsin hyvin. Björkmanin mukaan erityisesti iäkkäämmät naapurit ovat olleet hyvin tyytyväisiä siihen, että talossa on hoitaja tarvittaessa saatavilla.

– Meillä on esimerkiksi Seinäjoella kohde, jossa on kahdessa ensimmäisessä kerroksessa kehitysvammaisia. He ovat kokeneet sen niin päin, että se rauhoittaa taloyhtiötä, kun siellä on yksi huoneisto, jossa on työntekijöitä valveilla koko yön.

Nordling pitää kehitysvammaisia rauhallisina naapureina ja kehottaa tutustumaan uusiin asukkaisiin.

– Harva kehitysvammainen aiheuttaa häiriötä – enemmän häiriötä aiheuttaa ne jotka pitävät viikonloppuisin kauheita pippaloita!

A-studio jatkaa keskustelua aiheesta perjantaina 17.1. klo 21 TV1:llä. Vieraina sosiaali-ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Huhta, Lyhty ry:n projektipäällikkö Markus Vähälä ja tukiasunnossa asuva Piia Nordling. Osallistu keskusteluun Twitterissä (siirryt toiseen palveluun)(#astudio) ja Facebookissa. (siirryt toiseen palveluun)