1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Vesistötutkijat

Näsijärven massiiviset täytöt työllistävät vesistötutkijaa

Santalahdessa ja Ranta-Tampellassa on aloitettu rantatunnelin louhinta ja poistomaan ajo Näsijärveen. Luonnonystäviä on huolettanut, mitä 400 000 kuutiota maata tekee järvelle. Vesistötutkija tarkkailee vedenlaatua alusta asti.

Kuva: Antti Eintola / Yle

Rantatunnelin rakentamisessa on määritelty tarkkaan ympäristön huomioiminen. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesistötutkija Esa Hell on varmistamassa sen, että esimerkiksi vesistötäytöt eivät aiheuta järvelle haittaa. 

– Kun vesien suojelutekniikka on toteutettu näin hyvin, ei pitäisi mitään ihmeellistä ilmetä. Kesäaikaan voidaan jotain pientä paikallista samentumista odottaa.

Suurin pelko vesistötäytöissä on alueen vanhojen teollisuusmaiden sakat, niiden leviämistä estää järven pohjaan asennettu suojaverho. Näsijärven täyttäminen on aiempina vuosikymmeninä toteutettu paljon huolettomammin. 

– Tässähän on vanhoja teollisuusmaita. Nytkin seisomme täyttöalueella, jolla on osittain pilaantunuttakin maata käytetty. Aina on se riski, että pilaantuneet maat lähtevät leviämään. Tässä suojaverholla pyritään varmistamaan se, ettei se lähde karkuun, Esa Hell kertoo.

Kiviaineksesta voi liueta metalleja

Näsijärven suojaustekniikka on jo vakiotekniikkaa vesistötäytöissä. Kun tunnelia kaivetaan, syntyy kivilouhosta ja soraa, mikä vaikuttaa maallikon silmään ihan normaalilta kiviainekselta. Siinäkin piilee riskinsä.

Aina on se riski, että pilaantuneet maat lähtevät leviämään.

Esa Hell

– Kun on  kallion sisältä louhittu hapettomissa oloissa ollutta kiviainesta, niin siitä voi liueta metalleja nyt kun se pääsee hapen kanssa tekemisiin. Mutta se tutkitaan jo syntypaikalla, ettei siinä ole isoja määriä esimerkiksi arseenia, mikä on Tampereen kallioissa suurin ongelma. Arseeni näkyy kyllä pohjavesissä.

Sameutta tutkitaan

Ympäristöluvissa on määrätty tiettyjä velvoitteita, ja ympäristöohjelman mukaisesti tarkkaillaan esimerkiksi järviveden samentumista. Järveen on asennettu erikoismittareita.

– Sameussondeilla tarkkaillaan veden samentumista. Ne ovat jatkuvatoimisia mittareita, jotka ovat vesistössä koko ajan, Esa Hell selventää.

Vedenlaadun tutkiminen ei rajoitu pelkästään mittareihin.

Onhan se toisaalta järkevää ja taloudellista, ettei maa-ainesta ajeta kauas kaivuupaikalta.

Esa Hell

– Vesilaatunäytteitä otetaan järvestä ja varmistetaan näin sondien tietoja. Tarkkailemme myös sedimentoituvaa ainesta, eli sellaista hienojakoista aineista, mikä laskeutuu järveen pohjaan. Siitä lasketaan pilaantuneiden maitten aineita, eli mitä siellä on mahdollisesti ollut.  

Jos maallikon silmin ja korvin 400 000 kuutiota kipattavaa maa-ainesta järven pohjaan kuulostaa hurjalta, ei vesistötutkija juurikaan ajatuksesta hätkähdä.

– Kyllähän nämä isot urakat alkavat olla arkipäivää . Onhan se toisaalta järkevää ja taloudellista, ettei maa-ainesta ajeta kauas kaivuupaikalta.

– Virkistysalueita Tampereella tarvitaan. Tässä koetetaan tarkkailla ja ennaltaehkäistä sitä, etteivät Tampereen kaupungin läheiset vedet samennu, vesistotutkija Esa Hell sanoo.