Pakkanen on pahempi tappaja kuin liikenne

Pakkasen vaikutus näkyy tilastoissa selvänä kuolleisuuden nousuna. Jopa 6 prosenttia vuosittaisista kuolemista voidaan lukea suoraan pakkasen aiheuttamiksi. Pakkanen aiheuttaa vuosittain Suomessa enemmän kuolemia kuin liikenne.

sää
Jätkänkynttilä - silta pakkashuurun keskellä
Vesa Vaarama / Yle

Ihminen on sopeutunut elämään maapallolla melkein äärimmäisissä olosuhteissa, Saharan kuumuudesta pohjoisille leveyspiireille. Asiassa auttavat tietenkin vaatetus ja elintilojen lämmitys ja jäähdytys, mutta osansa on myös selvällä fysiologisella sopeutumisella.

Naama ulos – verenpaine ylös

Sopeutumisella on oma hintansa. Pakkasella, heti kun elimistö aistii kylmän, alkaa sopeutumisreaktio.

Vaikka vain pukkaisi naaman ulos, siinä ei auta edes villahousut.

- Kun me mennään ulos ja koetaan kylmää, se aiheuttaa pintaverenkierron supistumista. Eli käsistä, jaloista ja iholta verisuonet supistuu ja verenpaine nousee melkein heti.

- Pelkkä kasvojen jäähtyminen aiheuttaa tuon reaktion, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki sanoo.

Reaktio on tavallaan ihmisen alkukantainen pelastustoimi kylmää vastaan.

korkein piikki kuolleisuudessa on juuri kylmimpänä vuodenaikana

Hannu Rintamäki

Elimistö pyrkii varmistamaan lämmön riittävyyden elintoimintojen kannalta tärkeimmillä alueilla, sisäelimillä ja aivoilla. Pintaverenkierto jäähdyttää koko kehoa ja se on elimistön kannalta vaarallista.

Pakkaskaudella vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti henkilöt, joille verenpaineen nousu tuo vaikeuksia. Esimerkiksi sydänvaivaiset.

- Pakkasen vaikutusmekanismi tulee juuri täältä verenkiertoelimistön kautta eli kun verenpainetta nostatetaan niin sydän kuormittuu enemmän ja joutuu tekemään enemmän töitä, tutkimusprofessori Hannu Rintamäki sanoo.

3000 pakkasen uhria vuodessa

Suomessa kuolee vuosittain noin 50 000 ihmistä. Tästä ns. kansankuolleisuudesta pakkasen osuus on tilastojen mukaan peräti 6 prosenttia.

- Meillä on selvä vuodenaikaisvaihtelu kuolleisuudessa ja korkein piikki kuolleisuudessa on juuri kylmimpänä vuodenaikana. Puhutaan jopa 2000 – 3000 ihmisestä, Rintamäki sanoo.

Vertailun vuoksi: liikenteessä kuoli viime vuonna 254 ihmistä.

Suojautuminen kannattaa

Vaikka elimistön reaktio kylmään tapahtuu välittömästi, suojaavasta pukeutumisesta on suuri hyöty.

Jos kylmä ilma tulee kasvoille vähitellen, hitaammin, verenkierron muutokset eivät ole niin jyrkkiä.

- Kysymys on altistuksen äkillisyydestä. mitä äkillisempi altistus kylmälle on, sitä voimakkaampia reaktiot ovat.

- Kun lakki on hyvin päässä ja mahdollisesti huppukin suojana, niin jäähtyminen tapahtuu hitaammin ja silloin myös elimistön reaktiot ovat miedommat, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki sanoo.