Sääennusteiden "tuntuu kuin" -lukemat auttavat varautumaan kylmään

Iholta häviää sitä enemmän lämpöä, mitä kylmempi sää on. Tuuli tehostaa lämmön haihtumista ja saa pakkasen tuntumaan entistä purevammalta.

sää
Grafiikka
Yle uutisgrafiikka

Sääennusteissa on alkanut yleistyä "lämpötila tuntuu kuin" -lukemat, joilla ilmaistaan lämpötilan ja tuulen yhteisvaikutus iholla. Esimerkiksi 13 asteen pakkasella 5 metriä sekunnissa puhaltava tuuli saa pakkasen tuntumaan 20 asteelta.

Tuntuu kuin -lukemat perustuvat pakkasen purevuus -kaavioon, jossa kylmän aistiminen on jaettu kolmeen luokkaan. Pakkasen purevuudesta puhutaan myös viimaindeksinä.

Oulun yliopiston dosentin Tiina Ikäheimon mukaan pakkasen purevuus tarkoittaa, että iho jäähtyy yhtä tehokkaasti korkeammassa lämpötilassa tuulisella säällä kuin kylmemmässä ja tyynessä säässä.

Ihmisen iholta siirtyy koko ajan lämpöä ympäröivään ilmaan. Mitä kylmempi lämpötila on, sitä enemmän lämpöä iholta häviää. Pakkanen tuntuu purevammalta, kun tuulee, koska tuuli tehostaa lämmön haihtumista iholta.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on puhuttu jo pitkään tuntuu kuin -lukemista. Ylen meteorologin Marjo Hoikkasen mukaan Euroopassa lukemien käyttö ei ole yhtä yleistä, mutta niitä on alettu ilmaista esimerkiksi puhelimiin ladattavissa sääsovelluksissa. Myös Ylen Sää-sivuilla on käytössä tuntuu kuin -lukemat.

Pakkasen purevuus -taulukossa huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus purevuuteen. Luokitus perustuu ihon pintalämpötilassa ja pintaverenkierrossa tapahtuviin muutoksiin.

Tuuli altistaa pakkasenpuremille

Dosentti Tiina Ikäheimo on hyvillään siitä, että sääennusteissa ilmaistaan yhä useammin tuntuu kuin -lukema.

– On tärkeää, ettei katsota pelkästään lämpötilaa. Heti, kun on tuulta, jäähdytysvaikutus voi moninkertaistua. Kertomalla miltä ilma voi tuntua, autetaan ihmisiä varustautumaan tehokkaammin kylmään – pukeutumaan ja suunnittelemaan ulkona oloa, Ikäheimo sanoo.

Tuulella on merkittävä vaikutus paleltumien syntymiseen. Herkimmin paleltuvat varpaat, sormet, nenä, poskipäät ja korvat.

– Se on pystytty osoittamaan selvästi, että mitä enemmän on tuulta, sitä todennäköisemmin syntyy pakkasenpurema tai vakavampi paleltuma, joka voi syntyä jo minuuttien sisällä, Ikäheimo kertoo.

Kasvot reagoivat kylmään

Sääennusteiden tuntuu kuin -lukemiin voi suhtautua eräänlaisina ohjearvoina. Jokainen ihminen tuntee kylmän eri tavalla, vaikka pakkasen purevuuden lämpötilat perustuvatkin tutkittuun ihon jäähtymiseen eri tuulten nopeuksilla, Ikäheimo muistuttaa.

– Siihen vaikuttavat monet yksilötekijät, kuten terveys, ikä ja fyysinen kunto. Kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen lämmön hukkaamiseen kylmässä. Siinä on todettu olevan paljon yksilöllistä vaihtelevuutta, Ikäheimo kertoo.

Kylmän pakkasilman tuntee herkästi kasvoilla. Tämä johtuu Ikäheimon mukaan siitä, että ihmisellä on kasvoissa enemmän lämpötilaa aistivia hermopäätteitä kuin monissa muissa kehon osissa. Hupun laittaminen päähän lämmittää oitis.

– Kun pää suojataan esimerkiksi hupulla, muodostuu kasvojen ympärille pieni mikroilmasto. Silloin ihon lämpö on korkeampi ja jäähtyminen heikentyy.