Kansalaiset tarkistavat ahkerasti valelääkäriepäilyjään - myös terveydenhuoltoalan työnantajat entistä valppaampia

Niin kansalaiset kuin terveydenhuollon ammattilaisia palkkaavat työnantajat ovat varpaillaan valelääkärikohun jäljiltä. Valviran Terhikki-rekisteriä käytetään aktiivisesti terveydenhuoltohenkilökunnan laillisuuden varmistamiseen.

Kotimaa
Potilaalle laitetaan kanyylia suoneen.
Antti Kolppo / Yle

Viime vuonna Valviran lupaosasto teki laittomana terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimisesta seitsemän tutkintapyyntöä poliisille. Näissä tapauksissa epäillyillä oli ollut tehtäviinsä vaadittava koulutus, mutta laillistaminen oli jäänyt syystä tai toisesta tekemättä.

– Silloin voi olla kyse ajattelemattomuudesta tai unohduksesta. Uusia varsinaisia valelääkäritapauksia ei ole tullut ilmi. Valelääkäriksi tai valehoitajaksi voidaan sanoa silloin, jos toimii ammatissa, mutta ei ole lainkaan alan koulutusta, toteaa ryhmäpäällikkö, lakimies Maarit Mikkonen Valviralta.

Vuonna 2012 Terhikki-rekisteristä tehtiin 1,5 miljoonaa hakua. Vuoden 2013 tilastot valmistuvat lähiaikoina. Rekisteristä ei käy ilmi, kuinka moni haku on kansalaisen, kuinka moni terveydenhuollon ammattilaisen tekemä.

– Vuoden 2013 alkuvuoden raportti näyttää kasvusuuntaa, kertoo Mikkonen.

Valviralla riittää töitä

Yhteydenotot Valviraan ovat kaiken kaikkiaan lisääntyneet kohujen myötä. Terhikki-rekisterin julkinen tietopalvelu, niin kutsuttu julki-Terhikki, tuli käyttöön lähes kolme vuotta sitten. Rekisterissä on noin 400 000 nimeä.

Julki-Terhikin käytössä pitää olla tarkkana, sillä sinne syötettyjen nimien on oltava oikein kirjoitettu erikoismerkkejä myöten. Jotkut epäilyt on saatu pyyhittyä pois silkalla oikeinkirjoituksella.

– Eri asia on myös se, että jotkut ovat mainonnassa väittäneet olevansa ammattihenkilöitä. Esimerkiksi se, että kertoo olevansa kiinalainen lääkäri, ei tarkoita, että tutkinto vastaisi eurooppalaista lääkärin tutkintoa. Nämä ovat ongelmallisia asioita, sanoo lääkintöneuvos Liisa Toppila Valviralta. Vain Suomessa laillistettu lääkäri saa esitellä itsensä lääkäriksi.

Toppila muistuttaa, että kaikkien lähihoitajien ei tarvitse olla Terhikissä.

– Voi siis olla koulutus, mutta ei välttämättä olekaan Terhikissä, kertoo Toppila.

Toppilan mukaan työnantajat ovat hyvin valveutuneita ja tarkistavat pääosin palkkaamiensa terveydenhuollon ammattilaisten tiedot. Vaaran paikka voi syntyä silloin, jos lääkäri tai hoitaja hakee takaisin entiseen työpaikkaansa ja on ollut välillä muualla töissä.

– Marginaalista se toki on, mutta on voinut käydä niin, että henkilön ollessa toisessa työpaikassa Valvira on saattanut puuttua hänen ammattitoimintaansa. Eli myös muualla töissä olleiden ja takaisin entiseen työpaikkaansa palaavien tiedot tulisi tarkistaa, huomauttaa Toppila.

Terveydenhuoltohenkilöstön taustoja selvitetään muutenkin

Mikkelissä aiotaan palkata lähiaikoina useita lääkäreitä, sillä meneillään on terveysaseman palauttaminen kokonaan kaupungin omaksi toiminnaksi. Hakuprosessissa ensimmäinen askel on yleensä hakijan taustojen tarkistus. Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen johtava ylilääkäri Hans Gärdström kertoo, että niinTerhikki-haku kuin taustojen tarkistaminen muuten on rutiinia.

– Tietysti katsomme myös työtodistukset. Henkilön on myös osoitettava henkilöllisyytensä. Meillä on erittäin tiukka prosessi siinä. Joskus opiskelijoiden kanssa pitää olla tarkkana siinä, onko heillä riittävä määrä opintoja toimiakseen terveyskeskuksessa, sanoo Gärdström.

Varsinaisia valelääkäriepäiltyjä Gärdströmin kohdalle ei ole osunut. Sitä, onko henkilö hyvä ammatissaan, ei Terhikki kerro.

– Siihen on tullut vuosien mittaan kyllä silmää. Työhaastattelussahan kysymyksillä selvitetään, onko asianmukaista ammattitaitoa. Lisäksihän meillä työnantajana on koeaika mahdollisuutena. Toki henkilöä opastetaan siinä työnteon alkuvaiheessa ja toisaalta katsotaan, että ne työt varmasti lähtevät sujumaan.

Valviran Terhikki-rekisterin julkinen tietopalvelu (siirryt toiseen palveluun)