Hyppää sisältöön

Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa on joukkovoimaa

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) syntyi 50 vuotta sitten käytännön tarpeeseen, kadonneen pikkutytön etsimiseen. Pohjois-Karjalassa viranomaisten auttavina käsinä on noin 800 vapaaehtoista, mutta lisää kaivataan koko ajan. Viimeksi poliisi kutsui maakunnan vapepalaisia kokoon, kun tammikuun puolivälissä etsittiin maastosta enolaismiestä.

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun ihmiset olivat mukana aikanaan muun muassa Juojärvellä suoritetuissa kadonneen etsinnöissä. Kuva: VAPEPA / Alpo Rummukainen

Vapaaehtoisen pelastuspalvelun väki kokoontui viimeksi sunnuntaina, 19. päivä tammikuuta jälkipuimaan viikkoa aikaisemmin tehtyä etsintätyötä. Vapaaehtoiset löysivät kadonneen enolaismiehen kuolleena Ilomantsista.

- Kyllähän se aina sellainen omalla tavallaan seisauttava tilanne on, kukin auttaja varmaan miettii tilannetta omassa mielessään ja sitä tilannetta pyritään purkamaan heti, ja myös käydään myöhemmin näitä purkukeskusteluja, sanoo Joensuun seudun paikallistoimikunnan puheenjohtaja Sari Toivonen.

Kyllähän se aina sellainen omalla tavallaan seisauttava tilanne on.

Sari Toivonen

Erilaisten haasteiden kohtaaminen kuuluu oleellisesti vapaaehtoisten koulutukseen, joka käynnistyy perusetsintäkursseilla. Vapevan porukasta löytyy osaamista moneen lähtöön, sillä toimintaan tullaan mukaan omien yhdistysten kautta. 

- Mukana on järjestöjä A:sta Ö:hön. Autoliitto, martat, koirajärjestöt, meripelastusseura... Erikoisimpia juttuja ovat nämä sukellustoimet, mitä meidän sukellusjärjestöt toteuttavat, kuvailee SPR:n Savo-Karjalan piirin valmiuspäällikkö Ville-Petteri Pulkkinen.

SPR on muuten itsekin yksi Vapepan jäsenjärjestöistä. Punaiselle Ristille kuitenkin kuuluu myös koko toiminnan koordinointi.

Työt ja haasteet tuskin loppuvat kesken

Kadonneiden etsintä on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun tyypillisintä toimintaa. Koska toiminnassa on mukana lukuisia erilaisia järjestöjä ja heidän aktiivejaan, on auttamisen tehtäväkirjo laaja.

Esimerkiksi Sari Toivoselle tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi tulipalojen jälkeen tarvittavat avustustehtävät - hätämajoituksen, ruoka-avun, jopa vaatetuksen järjestäminen. Vapepalaiset olivat keskeisessä roolissa muun muassa Laukaan Vihtavuoressa, kun räjähdysvaaran vuoksi jouduttiin laajoihin evakuointitehtäviin.

Haaste on, kun ihmisten vapaa-aika menee jonkin muun asian merkeissä.

Ville-Petteri Pulkkinen

Monissa tehtävissä viranomaisten apuna on totuttu näkemään varusmiehiä. Nyt Pohjois-Karjalan Prikaatia ei ole.

- Tästä on poliisiviranomaisen kanssa keskusteltu. Lähinnä vapaaehtoisia voidaan käyttää alueiden eristämistehtäviin, missä ei tarvita merkittävää voimankäyttöä. Viranomaisilla on hetkellisesti valta myöntää tiettyihin tehtäviin lisävaltuuksia, mutta se on vielä pohdinnan alla oleva kysymys, tuumaa Sari Toivonen.

- Meidän suurin haaste on se, että ihmisten vapaa-aika menee jonkin muun asian merkeissä kuin järjestöjen toiminnan kanssa puuhatessa, huokaisee Ville-Petteri Pulkkinen.