yle.fi-etusivu

Viinageeniä ei ole vielä löydetty – alkoholiriippuvuutta ennakoidaan tulevaisuudessa testeillä

Alkoholiriippuvuutta aiheuttavaa perinnöllistä geeniä eli ns. viinageeniä ei ole vielä löydetty. Yksittäiset geenit voivat lisätä alttiutta alkoholismiin, mutta varsinaista perinnöllisyyttä selittäisi tutkijoiden mukaan todennäköisesti usean geenin yhdistelmä. Kansanterveystieteen professori arvioi, että seuraavalla vuosikymmenellä taipumusta alkoholiriippuvuuteen voitaisiin kuitenkin arvioida jo testien avulla.

terveys
Viinapullojen punaisia korkkeja.
YLE

Perinnöllistä taipumusta alkoholiriippuvuuteen pystyttäneen arvioimaan testin avulla mahdollisesti jo seuraavalla vuosikymmenellä, arvioi kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta. Sen sijaan niin sanottua viinageeniä ei todennäköisesti tulla koskaan löytämään.

- Perinnöllisyydestä johtuvaa alkoholiriippuvuutta on tutkittu paljon ja löydettykin kourallinen erilaisia geenejä, jotka lisäävät alttiutta, mutta yhtä geeniä ylitse muiden ei ole. Alkoholiongelman synnyssä on todennäköisesti vaikuttamassa lukuisia geenejä ja niiden yhdistelmiä, Kauhanen kertoo.

"Geenit eivät yksin määrää kohtaloa"

Tulevaisuudessa testien avulla voitaisiin kuitenkin arvioida taipumusta alkoholiriippuvuuteen. Tuloksia saataneen sitten, kun geeniyhdistelmiä tunnetaan enemmän. Testi ei välttämättä olisi täysin luotettava, vaan enemmän suuntaa-antava. Samantyylistä testiä käytetään jo nyt apuna monien perinnöllisten sairauksien löytämisessä.

- Toisaalta geenit eivät myöskään yksin määrää kohtaloa, vaan ne vaikuttavat ainoastaan tiettyjen ympäristötekijöiden vallitessa. Jos viinaa on paljon saatavissa ja kulttuuri suosii sen käyttämistä usein ja runsaasti, vähemmänkin altis ihminen voi alkoholisoitua. Suuremman geneettisen herkkyyden omaava henkilö kuitenkin näissä oloissa ajautuu isolla todennäköisyydellä ongelmiin vielä herkemmin, Kauhanen huomauttaa.

Tutkimuksissa löydetään silloin tällöin uusia, vahvempia geenejä, jotka on yhdistetty alkoholiriippuvuuteen. Ne eivät kuitenkaan Kauhasen mukaan kerro vielä paljon.

- Asia vaatii vielä tutkimista, sillä geeni esimerkiksi toimii eri ympäristössä eri tavoin. Geeniyhdistelmiä on ylipäätään varsin vähän tiedossa ja niitä voi olla olemassa todella paljon. Tämä on kyllä kasvava tutkimusalue ja nykyään geenejä voidaan pilkkoa entistä pienempiin osiin. Jos eri maat tekevät yhteistyötä, voivat geeniyhdistelmät alkaa hahmottua. Mutta se vaatii tosi paljon, miljoonien ihmisten tutkimista.

Alkoholin aiheuttamia muutoksia geeneihin tutkitaan

Kauhasen mukaan nyt tiedetään jo se, että eräät alkoholin palamiseen eli aineenvaihduntaan liittyvät geenit suojaavat alkoholisoitumiselta joko täysin tai osittain.

- Tällaisten geenien kantajat eivät oikein tahdo kestää alkoholia, vaan saavat siitä ns. antabus-oireita, mikä tekee juomisesta vastenmielisen kokemuksen.

Seuraavien kymmenen vuoden aikana arvioidaan saatavan uusia tutkimustuloksia epigenetiikkaan liittyen. Tutkijat pyrkivät saamaan selville, millaisia muutoksia alkoholi voi aiheuttaa geenien toiminnassa ja voisiko osa näistä muutoksista jopa periytyä jälkeläisille.

Perinnöllistä alkoholiriippuvuutta on tutkittu muun muassa keinotekoisesti tuotetulla geenillä, joka sai testihiiret haluamaan alkoholia veden sijaan. Kauhanen ei kuitenkaan usko tutkimuksen selittävän kovin ratkaisevasti ihmisen alkoholiriippuvuutta.

Anne Heikkinen