Jouko Törmänen: Talouslama on este uusille hyppyrihankkeille

Pohjoisen lentomäkihankkeille on vaikea saada rahoitusta lähivuosina. Näin sanoo olympiavoittaja ja pitkäaikainen kansainvälisen hiihtoliiton mäkikomitean puheenjohtaja Jouko Törmänen. Esillä olleet Suomun ja Aavasaksan lentomäkihankkeet ovat lähes täysin riippuvaisia yhteiskunnan tuesta ja valtion taloudellisesta tilanteesta.

urheilu
Ounasvaaran hyppyrit ovat nähneet paljon
Yleiskuva Ounasvaaran hyppyreistä 14.1.2013Matti Pasanen / Yle
Jouko Törmänen
Jouko "Jokkeri" Törmästä haastattelee Raimo Torikka.

Kemijärven Suomun ja Ylitornion Aavasaksan lentomäkihankkeet ovat hävinneet julkisuudesta lähes kokonaan viime vuosina. Saman kohtalon on kokenut myös Rovaniemen Ounasvaaran suurmäkihanke.

- Ne edellyttää toteutuakseen aika voimakasta yhteiskunnan rahoitusta niin en näe juuri tällä hetkellä hirveän paljon mahdollisuuksia käynnistää tämmöistä hanketta, mutta tiedän, että molemmat hankkeet ovat elossa ja niiden eteen tehdään edelliinkin töitä, sanoo Jouko Törmänen.

Lentomäkihankkeiden ongelmana on se, että ne eivät ole harjoitusmäkiä joten ne rakennettaisiin vain kilpailuja varten. Ounasvaaran suurmäki toki palvelisi myös harjoitusmäkenä, mutta rahoituksen saaminen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on yhtä vaikeaa kuin muihinkin hankkeisiin.

- Hanke on toki mahdollinen ja toivottavasti se joskus toteutuu. Toki rakentaminen on yhteiskunnan harteilla joten siihen olisi saatava rahoitus Rovaniemen kaupungilta ja valtiolta. Se on kiinni siitä mihin Suomi on menossa ja miltä taloustilanne tulevaisuudessa näyttää, arvelee FISsin pitkäaikainen mäkikomitean puheenjohtaja Jouko Törmänen.

Muu käyttö parantaisi mahdollisuuuksia

Törmänen uskoo, että hankkeilla oli parempi mahdollisuus jos niille saadaan kehiteltyä muutakin käyttöä mäkihyppy.

- Kysymys on lähinnä siitä, että kuka löytää hankkeelle ensimmäisenä rahoituksen. Lentomäet eivät ole harjoittelupaikkoja niissä pääsääntöisesti vain kilpaillaan. Niille pitäisi löytyä moninaiskäyttöä sille ajalle kun niissä ei kilpailla.

Ounasvaaran suurmäkihanke on siltä osin hieman paremmassa tilanteessa kun sitä voidaan käyttää myös harjoitteluun, mutta Jouko Törmänen ei usko senkään juuri nyt auttavan hankkeen rahoituksen saamiseksi.

- Nykyisilläkin hyppypaikoilla tulemme toimeen, mutta niidenkin kunnossapitoon ja uudistamiseen tarvitaan rahaa. Uusien rakentamiseen vielä vähemän eikä sitä helposti yritysmaailmasta saa ellei hyppyreitä pystytä käyttämään johonkin muuhun kun niissä ei hypätä.

Kiemurainen pistelasku olosuhteiseden pakosta

Jouko Törmänen on toiminut kymmenen vuotta kansainvälisen hiihtoliiton mäkikomitean puheenjohtajana. Tänä aikana mäkihyppyyn on tuotu tuulikompensaatiot ja mahdollisuus muutta lähtölavaa jopa kesken kisan.

Tuuliolosuhteita seurataan tarkkaan hypyn aikana useamman tuulimittarin avulla. Hypyn kokonaispisteissä huomioidaan hypyn aikainen tuuli ja se miltä lavalta hyppääjä on lähtenyt hyppyynsä. Pisin hyppy ja paras tyyli eivät välttämättä takaa parhaita pisteitä jos tuuliolot ovat suotuisemmat kuin kilpailijalla.

Katsojille mäkihypyn seuraaminen monimutkaisten laskutoimitusten vuoksi on ollut hankalaa. Tekniikka tosin palvelee tv-katsojia hyvin graafisten animaatioiden ja liikkuvan tavoitepituusviivan ansioista. FIS mäkikomitean puheenjohtajan Jouko Törmäsen mukaan tekniikan avulla pyritään siihen, että kilpailut eivät venyisi ja kierroksia ei tarvitsisi aloittaa alusta.

- Aika pitkälle eletään television ehdoilla, mutta kompensaatiopisteet on otettu käyttöön siksi, että saataisiin urheilijoiden kannalta mahdollismman tasapuolinen kilpaillu aikaiseksi.