Osa kalastuslain uudistuksista sapettaa Lappajärven kalastajia

Suunnitteilla oleva uusi kalastuslaki hiertää kalastajia. Esimerkiksi Lappajärvellä päätösvallan siirtyminen ELY-keskukselle kalastuksen rajoittamista koskevissa kysymyksissä ei miellytä paikallisia kalastajia. Myös yleisvesialueiden siirtyminen Metsähallituksen hoitoon mietityttää.

luonto
Pilkkijöitä Lappajärven jäällä.
Pasi Takkunen / Yle

Lappajärven kalamiehet lähtevät kokemaan verkkojaan, vaikka ilma olisi reilusti pakkasen puolella. Viileästä säästä huolimatta pinnan alla kuohuu. Uusi valmisteilla oleva kalastuslaki ei nimittäin kaikilta osin Lappajärven kalastajia miellytä. Järven osakaskuntien mielestä esimerkiksi valtaa ollaan viemässä liikaa ELY-keskuksiin. Muun muassa järven käyttö- ja hoitosuunnitelmat menevät uusiksi.

– Itseäni mietityttää tämä ELY-keskuksen byrokratia ja sinne siirtyvä päätöksenteko ja valta. Tässä käy niin kuin maatalouden puolella, että kohta tulee EU-tarkastaja katsomaan, että kaikki on niin kuin säädöksissä sanotaan, toteaa Lappajärven osakaskunnan puheenjohtaja Tuomo Savola.

– Tietysti tässä koetaan, että paras asiantuntemus on täällä lähempänä kalavesiä kuin jossain kauempana. Oletus on, että ne ihmiset, jotka ovat eniten näiden asioiden kanssa paikallisella tasolla tekemisissä, niin heillä on paras näkemys, selittää Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi.

Pelkona troolaus

Savolan mukaan kalastajat pelkäävät eniten sitä, että uusi viranomainen toisi Lappajärvelle ulkopuolisia ammattikalastajia sekä troolauksen. Järvi halutaan pitää lähialueen kalastajien käsissä ilman troolausta.

– Sen jälkeen, kun täällä oli trooli muutaman vuoden hoitokalastuksen yhteydessä, niin siikakanta romahti. Ja kyllä sen näkee, että Inarijärvi putsattiin troolilla ja Oulujärven kalastaja sanoo, että siika loppuu teiltä, kun trooli tulee hääräämään – ja uskon sen vakaasti, kertoo Tuomo Savola.

Metsähallitukseen luotetaan vähän

Kalastuslakiluonnos pitää sisällään myös ajatuksen siitä, että yleisvesialueet siirtyisivät Metsähallituksen hoitoon. Lappajärven kalastajat pelkäävät, että kalastusluparahat valuvat järvestä muihin suihin.

– Kalarahat, mitä tänne on tullut, on pantu takaisin tähän järveen eli työ on tehty kokonaan tämän järven hyväksi. Nyt jos tänne on tulossa uusi toimija, sitten paikataan jostain muualta Metsähallituksen tappiota – tai sellainen meillä on ainakin pelko, jyrähtää Tuomo Savola.

Lohikalojen kasvatus loppui kerta laakista

Osakaskuntien kismityksen aihe on myös vuoden alusta voimaan tullut lohikalojen alamitan nostaminen 40 senttimetristä 60:een. Kalastajien mielestä uusi alamitta on liian suuri Lappajärveen, koska yli kuudenkymmenen sentin lohikaloja saadaan vuosittain vain muutamia yksilöitä.

– Lappajärven kalastuskunta Kärnän kanssa on kolmen vuoden aikana istutettu 5000 järvilohen poikasta ja kasvatettu niitä kesäisin altaissa. Kyllä meidän päätös nyt on, että ensi vuonna ei kasvateta. Kuudenkymmenen sentin alamitta kriminalisoi liian paljon kalastajia, tuhahtaa Tuomo Savola.