Amnesty syyttää Kiinaa tekopyhyydestä korruption kitkennässä

Kiinan johto on ilmoittanut kitkevänsä kovalla kädellä korruptiota, mutta samaan aikaan kymmeniä korruptiota vastaan mieltä osoittaneita on pidätetty. Useita heistä joutuu oikeuteen tällä viikolla.

Ulkomaat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvostelee jyrkästi Kiinaa siitä, että korruptiota vastaan kampanjoivia aktivisteja on asetettu syytteeseen samaan aikaan, kun maan johto on luvannut kitkeä virkamiesten korruptiota kovalla kädellä.

Useia aktivisteja joutuu tällä viikolla oikeuteen erillisissä oikeudenkäynneissä. Heitä uhkaa jopa viiden vuoden vankeustuomio rauhanomaisista mielenosoituksista, joissa he ovat vaatineen hallituksen virkamiesten varojen julkistamista. Keskiviikkona oikeuden eteen astuu tunnettu juristi Xu Zhiyong, joka johtaa korruption vastaista Uusi kansalaisliike -ryhmittymää.

Amnestyn mukaan aktivistien oikeudenkäynnit korostavat korruption vastaisen kampanjan puutteita.

Kiina on toistuvasti luvannut kitkeä korruptiota siitä lähtien, kun Xi Jinping nousi kommunistisen puolueen johtoon marraskuussa 2012. Kampanja on saanut runsaasti julkisuutta maan tiedotusvälineissä.

Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan suvaitse sellaista järjestäytynyttä toimintaa, josta voisi kehittyä uhka heidän hallinnolleen.

Amnestyn mukaan Kiinassa nähdään nyt korruption vastaisten aktivistien toiminnan tukahduttamista luvatun korruption kitkemisen sijaan. Amnesty syyttää Kiinaa tekopyhyydestä ja vaatii mielipidevankina pidättämänsä Xu Zhiyongin vapauttamista ehdoitta. Myös Yhdysvallat ja EU ovat tuominneet Xun pidättämisen.

Amnesty arvostelee myös sitä, ettei aktivisteille järjestetä yhteistä oikeudenkäyntiä, vaan jokainen tuomitaan erikseen. Amnestyn mukaan näin estetään koko totuuden tuleminen julki.

Aktivistit ja ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Kiinassa on pidätetty viime vuodesta lähtien 20 - 40 ihmistä korruption vastaisiin mielenosoituksiin liittyen. Kolmea aktivistia vastaan oikeudenkäynnit ovat jo alkaneet, mutta tuomioita ei ole vielä annettu.

Ihmisoikeusjärjestöjen ja ulkomaisten hallitusten mukaan Kiina on tiukentanut toisinajattelijoita ja tiedotusvälineitä koskevia rajoituksia sen jälkeen, kun Xi Jinping nousi valtaan. Xi on sekä puolueen pääsihteeri että Kiinan presidentti.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset