yle.fi-etusivu

Britannia kosiskelee Suomea mukaan kiristämään EU:n sosiaaliturvaa – Suomi: Ei kiitos!

Britannia ajaa tiukkaa linjaa sosiaaliturvan myöntämiselle muista EU-maista tuleville kansalaisille. Maassa ollaan huolissaan EU:n uusista jäsenmaista Bulgariasta ja Romaniasta saapuvien EU-kansalaisten mahdollisesta vyörystä. Suomi ei aio lähteä rintamaan mukaan.

Ulkomaat

Britannia haluaa rakentaa EU:n sisällä liittoumaa, joka lähtisi kitkemään työministeri Iain Duncan Smithin sanoin sosiaaliturvaturismia. Hän haluaa rajata EU-siirtolaiset sosiaaliturvan ulkopuolelle kahdeksi vuodeksi maahan saapumisen jälkeen.

Duncan Smith kertoi The Sunday Timesin haastattelussa alkaneensa rakentaa liittoumaa Saksan, Italian, Hollannin ja Suomen kanssa. Ministerin mukaan Britannia ei ole yksin ajatustensa kanssa, vaan yhä useampi maa jakaa huolen lisääntyvästä sosiaaliturvaturismista.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) kieltää, että Suomi olisi yhteisrintamassa Britannian kanssa.

– Mitään liittoumaa ei ole olemassa. Tämä tieto on meille aivan uusi, kiteyttää Risikko.

Samaa vakuuttaa apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Lausunto on lievästi sanottuna tarkoitushakuinen. Puheiden taustalla on pikemminkin Britannian sisäpolitiikka, arvioi Lindqvist-Virtanen.

EU-maiden sosiaaliturvaviidakosta on keskusteltu virkamiestasolla pari vuotta Britannian koolle kutsumassa työryhmässä, jossa on ollut mukana myös Suomen virkamiesedustaja.

– Toivomme keskustelua tasapuolisista säännöistä – mitkä ovat henkilöiden ja eri maiden vastuut. Tasapaino on jäänyt perkaamatta, Lindqvist-Virtanen sanoo.

Suomi haluaa pitää kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvasta

EU:ssa pääosa sosiaaliturvasta määräytyy työn mukaan, mutta Suomessa asumisen mukaan. EU-säännöstö edellyttää, että Suomessa työskentelevä henkilö saa oikeuden sosiaaliturvaan. Suomessa oikeus lapsilisään syntyy sen jälkeen, kun työsuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti neljä kuukautta. Käytännössä vakituista osoitetta Suomessa ei tukien saamiseksi tarvitse.

– Meillä on asumisperusteinen sosiaaliturva, kun EU:ssa se on työperäinen. Se aiheuttaa jotain yhteensovittamisongelmia. Sen takia olen päättänyt, että kevään aikana selvitetään, miten eriperusteisia sosiaaliturvia voidaan sovittaa yhteen, kertoo sosiaali- ja terveysministeri ministeri Paula Risikko.

Risikko korostaa, että Suomi aikoo pitää kiinni asumisperusteisesta sosiaaliturvasta, joka perustuu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Oikeus etuuksiin Suomessa syntyy, jos asuminen katsotaan vakinaiseksi. Henkilöllä on oleskeluoikeus Suomessa, jos hänen toimeentulonsa on turvattu.

– Missään ei tosin ole määritelty, mitä riittävä toimeentulo tarkoittaa. Olisi myös hyvä miettiä tätä yhteisesti, huomauttaa apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtanen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomi toivoo yhteisiä sääntöjä sosiaaliturvan myöntämiseen

Yksi EU:n pääperiaatteista on vapaa liikkuvuus, joka takaa sen, että EU:n sisällä asuvat kansalaiset saavat liikkua vapaasti maasta toiseen. Nykyiset perussäädökset ovat lähes 50 vuotta vanhat ja niiden vaikutus vaihtelee suuresti eri EU-maiden kesken, johtuen maiden erilaisista sosiaaliturvarakenteista. Maailma, työelämä ja EU ovat myös muuttuneet sinä aikana merkittävästi. Lisääntynyt liikkuvuus nostaa esiin kysymyksiä sosiaaliturvan perusteista ja vastuista.

– Pitäisi ottaa keskusteluun, milloin syntyy oikeus sosiaalietuuksiin, kuinka nopeasti järjestelmän piiriin pääsee ja kuinka kauan etuuksiin on oikeus työnteon loppumisen jälkeen. Näistä asioista kannattaisi sopia yhteisesti EU-maiden kanssa. Nykyään käytännöt määräytyvät kansallisesti ja ovat lopputulokseltaan hyvin erilaisia, sanoo osastopäällikkö Lindqvist-Virtanen.

Suomessa väärinkäytökset vähäisiä

Sosiaaliturvakeskustelun taustalla kummittelee ajatus siitä, että ihmiset muuttaisivat EU:n sisällä paremman sosiaaliturvan perässä. Lindqvist-Virtasen mukaan väärinkäytökset Suomessa ovat harvinaisia.

– Suomella ei ole tässä olennaista ongelmaa. Enemmän on kyse periaatteesta Lindqvist-Virtanen summaa.

Sisäministeriöstä on toivottu, että tilastointia sekä virkamiesten ja poliisin välistä yhteistyötä parannettaisiin, jotta mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan pureutua nykyistä paremmin. Tiedonvaihdolla halutaan narauttaa henkilöt, jotka nostavat toistuvasti etuuksia.

Tälläkin hetkellä väärinkäytöksiin voidaan puuttua, mutta käytännössä se ei onnistu, koska tieto ei kulje. Lindqvist-Virtasen mukaan aihe on kimurantti, koska tiedonkulun parantamisessa astutaan helposti tietosuojan varpaille. Sosiaali- ja terveysministeri Risikko kuitenkin kannattaa tiedonkulun lisäämistä viranomaisten ja etuuksien käsittelijöiden välillä.

– Se tulee varmasti olemaan yksi selvityksen tulos. Myös lainsäädännön pitää olla ajan tasalla.