Kahdeksikko on kelpo käytösnumero – nykyarvostelu ei lähde kympistä

Entisaikoina lähtökohtana oli, että koululaisen käytösnumero on kymmenen: kolttosista seurasi käytöksenalennus. Arvosteluperusteet muutettiin jo 90-luvulla, mutta nykyvanhemmille käytäntö voi olla yllätys.

Kotimaa
Kuvassa karttakeppi ja liitutaulu
Yle / Kalle Niskala

Kun lapsi kiikuttaa kotiin koulutodistuksen, jossa seisoo käytösnumerona kahdeksan, moni vanhempi saattaa nielaista kerran. Mikä on pielessä? Miksei häiriköinnistä ole mainittu mitään Wilmassa?

Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa Opetushallituksesta vakuuttaa, ettei lapsi ole tuhma eikä huonokäytöksinen, vaikka käytöksestä tulisi koulutodistukseen vain kahdeksan.

- Ei tosiaankaan, hän on käyttäytynyt silloin hyvin. Kannattaa lukea myös se pienempi präntti sieltä lasten todistuksesta tai kysyä opettajalta. Käyttäytymisessä käytetään ihan samoja arviointiasteikkoja kuin muussakin arvioinnissa, Holappa huomauttaa.

Toista oli ennen. Opetusneuvos muistaa, että varsinkin tyttöpuoliset oppilaat saivat käytöskympin helposti olemalla noin suurin piirtein kunnolla eli hiljaa ja kiltisti. Kaikki muu kuin kymppi herätti epäilemään, että oppilas oli tehnyt koulussa pahojaan.

- Käyttäytymisen arviointi oli vanhoina aikoina rangaistukseen liittyvä asia. Silloin rangaistiin oppilaita alentamalla käytöksen numeroa. Nyt kurinpito ja rangaistukset koulussa ovat toinen asia ja käyttäytyminen oma asiansa.

Kohti tilannetajuista vuorovaikutusta

Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa kertoo, että käyttäytymisen arviointia tarkennettiin jo 90-luvulla lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa. Taustalla on sekä opetuksen että tavoitteiden muuttuminen.

Yleensä on aivan riittävää hyvä, kohtuullinen, tilannetietoinen käyttäytyminen, ja siihen pyritään.

Arja-Sisko Holappa

- Käyttäytyminen nähdään kehittyvänä taitona ja kykynä, jota voidaan oppia koulupolun varrella ihan niin kuin monia muitakin asioita.

Kymppi käytöksestä on toki edelleen mahdollinen. Sen saadakseen oppilaalla täytyy olla erittäin hyvät vuorovaikutuksen ja ilmaisun taidot.

- Osa lapsista on kymppinsä ansainneita, mutta näillä asteikolla se on todella hyvää, erittäin kiitettävää käytöstä. Yleensä on aivan riittävää hyvä, kohtuullinen, tilannetietoinen käyttäytyminen, ja siihen pyritään.

Perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja sitä kautta myös käytöksen arviointiperusteita ollaan parhaillaan uudistamassa. Luonnoksissa kiinnitetään huomiota juuri tilannetietoiseen käyttäytymiseen.

- Kaikissa tilanteissa ei tosiaankaan edellytetä ihan samanlaista käyttäytymistä. Koulun hyvin vanhan perinteen mukainen hiljaa oleva oppilas ei välttämättä ole hyvin käyttäytyvä, kun odotetaan vuorovaikutustaitoa ja yhteistyökykyistä käyttäytymistä, opetusneuvos Arja-Sisko Holappa summaa.