Pakkastohtori: Työelämässä ei täysin ymmärretä kylmän ilman riskejä

Pakkanen kangistaa työntekijöiden näpit ja hyydyttää työmaiden koneet. Kylmässä työskentelystä väitelleen Tanja Risikon mukaan hyytävä ilma otetaan työelämässä kuitenkin koko ajan paremmin huomioon. Tarpeeksi merkittävänä riskinä sitä ei kuitenkaan vielä pidetä.

Kotimaa
Rakennusmies mittaa betonipalkki työmaalla.
YLE / Savo

– Kylmyys pitäisi ottaa vielä paremmin huomioon yhtenä työympäristöriskinä. Samalla tavalla kuin huomioidaan esimerkiksi melu, tärinä, pölyt ja kaasut, sanoo tekniikan tohtori Tanja Risikko.

Risikon mukaan työskentelyvarusteet ovat parantuneet vuosien varrella merkittävästi. Hän nostaa väitöskirjatutkimuksestaan esiin myös toisen positiivisen esimerkin.

– Pienkerrostalotyömaalla katto rakennettiin aiempaa valmiimmaksi maan tasalla, ja se nostettiin vasta sopivalla ja tyynellä kelillä ylös. Miehet pystyivät työskentelemään suojaisessa paikassa tavallista pidempään.

Askelia oikeaan suuntaan

Kylmyys käy työmaillla kalliiksi. Risikon mukaan se haittaa ihmisen toimintakykyä ja terveyttä sekä työn turvallisuutta, laatua ja tuottavuutta. Risikko väitteli aiheesta vuonna 2009.Tuolloin kylmä ilma lisäsi Suomessa henkilöstökustannuksia esimeriksi rakennusalalla 50 miljoonaalla eurolla.

Kylmyys pitäisi ottaa vielä paremmin huomioon yhtenä työympäristöriskinä.

Tanja Risikko, tekniikan tohtori

Paukkuva pakkanen ei vaikeuta vain ihmisten työskentelyä, sillä myös koneet ovat kovilla. Tietyissä olosuhteissa niitä ei voida tai uskalleta käyttää. Tämä hidastaa töiden etenemistä ja tuo lisäkustannuksia.

Vaikka Risikon tutkimuksesta on jo useampi vuosi, hän on seurannut tilanteen kehittymistä. Silmiin on osunut positiivisia uudistuksia.

– Rakennusalalla on tehty esimerkiksi sääsuojia. Työpäiviä ei tarvitse enää aloittaa kaivamalla materiaaleja esiin. Siinä säästetään jo puolen päivän työ, Risikko sanoo.