Yksityissairaalabuumi kuumenee: "Työväen sairaala" ja Helsinki Hospital näyttävät suuntaa

Suomeen on lyhyessä ajassa perustettu useita yksityissairaaloita. Taustalla on vakuutusten määrän kasvu ja leikkausjonojen pituus julkisella puolella. Myös terveysturisteista halutaan asiakkaita yksityissairaaloille.

Kotimaa
Vakuutusyhtiö Pohjolan omistama Omasairaala on erikoistunut ortopediaan. Potilaat ovat työikäisiä, ja useimmiten hoidon maksaa vakuutusyhtiö.
Vakuutusyhtiö Pohjolan omistama Omasairaala on erikoistunut ortopediaan. Potilaat ovat työikäisiä, ja useimmiten hoidon maksaa vakuutusyhtiö.Yle

Olemme Helsingin Huopalahdessa, aamu sarastaa. Muodostelmaluistelua harrastava espoolainen toimitusjohtaja Salla Halme on kaatunut Helsingin jäähallissa 4 päivää sitten. Nyt hän saapuu leikattavaksi vakuutusyhtiö Pohjolan omistamaan Omasairaalaan. Halmeella on Pohjolan kautta otettu urheiluvakuutus.

- Kaaduin sunnuntai-iltana, ensi-avun saatuani minut ohjattiin jonottamaan Töölön tapaturma-asemalle. Sinne en kuitenkaan halunnut jäädä yöksi, ja kotona muistin, että minulla on vakuutus. Soitin aamulla vakuutusyhtiöön ja pääsin tunnetulle käsikirurgille maanantaina. Hän sanoi, ettei leikkauksella ei ole hengenhätää, joten molempien ranteiden leikkaus sovittiin torstaille, kertoo 48-vuotias espoolainen viestintäalan yrittäjä Salla Halme.

Omasairaala on yksi Suomen noin 30 yksityissairaalasta. Yksityissairaaloiden osuus kaikista sairaalapalveluista on noin kymmenen prosenttia, mutta ala kasvaa. Eniten niitä on eteläisessä Suomessa: pelkästään Helsinkiin perustettiin viime vuonna kaksi uutta sairaalaa, HUSin yhteydessä toimiva HYKSin Oy ja Omasairaala.

Myös Tampereella ja Oulussa riittää kysyntää. Venäjän rajan tuntumaan Lappeenrantaan on perusteilla sairaala, jonka toivotaan houkuttelevan asiakkkaikseen venäläisiä terveysturisteja.

"Työväen sairaala" laajentaa 

Omasairaalan leikkauskapasiteetti kolminkertaistui vuoden alussa, kun uudet leikkaussalit valmistuivat. Sairaala pystyy leikkaamaan 7 000 potilasta vuodessa.
Omasairaalan leikkauskapasiteetti kolminkertaistui vuoden alussa, kun uudet leikkaussalit valmistuivat. Sairaala pystyy leikkaamaan 7 000 potilasta vuodessa.Yle

Vakuutusyhtiö Pohjolan Omasairaalassa on leikattu tähän mennessä puolitoista tuhatta potilasta. Tammikuun alussa valmistuneet uudet leikkaussalit kolminkertaistivat leikkauskapasiteetin.

Ortopediaan erikoistunut sairaala kutsuu itseään "Työväen sairaalaksi", asiakkaista suurin osa on Salla Halmeen tapaisia työikäisiä tapaturmapotilaita. Halmeeseen tehokkuus on tehnyt vaikutuksen.

- Oleellista oli se, että pääsin heti hoitoputkessa eteenpäin, eikä minun tarvinnut siirrellä papereita tai odotella vakuutusyhtiön päätöksiä, koska sairaalassa on myös vakuutusyhtiön palvelupiste, kertoo Salla Halme.

Mallia autotehtaista

Omasairaalan toimintatapa on tuttu autoteollisuudesta. Prosessi on virtaviivainen ja tavoitteena on saada potilas mahdollisimman nopeasti takaisin töihin; siitä hyötyy myös omistaja. Suomen suurin yksityinen terveyspalvelujen ostaja, vakuutusyhtiö Pohjola, perusti sairaalan, koska piti hoitoketjuja liian hitaina. Yksi sairauslomapäivä maksaa vakuutusyhtiölle keskimäärin 100 euroa. Ei siis ihme, että potilaita kalastellaan Tamperetta myöten.

- Hyöty omasairaalan tekemisistä tulee hoitoketjun lyhentymisen kautta. Tietenkin myös vakuutusyhtiön korvauskulut pienenevät saman yhtälön ansiosta, kertoo toimitusjohtaja Harri Aho.

Omasairaalan potilailla on yleensä yksi maksaja, vakuutusyhtiö. Ylilääkäri Markus Torkin mukaan se selkeyttää toimintaa. Mm. magneettikuviin pääsee nopeasti, koska vakuutusyhtiön palvelupiste, joka myöntää niihin maksusitoutumuksen, sijaitsee samassa talossa.

- Vakuutusyhtiö maksaa koko hoidon, sairauslomapäivät ja kaiken, ja se maksaa mielellään tarkemmista tutkimuksista, jos tämä nopeuttaa töihinpaluuta. Tämä koskee erityisesti magneettikuvia. Tietyllä tavalla meillä on tässä käytössä yksikanavainen rahoitus, toteaa Torkki.

Miljoonalla suomalaisella sairauskuluvakuutus

Jo miljoonalla suomalaisella on jonkinlainen sairauskuluvakuutus. Nopeinta kasvu on vakuutuksissa, joita yritykset ottavat työntekijöilleen.
Jo miljoonalla suomalaisella on jonkinlainen sairauskuluvakuutus. Nopeinta kasvu on vakuutuksissa, joita yritykset ottavat työntekijöilleen.Yle

Omasairaalan potilaat ovat 80-prosenttisesti vakuutettuja. Tyypillinen tapaus on työtapaturmapotilas. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on reilulla kahdella miljoonalla suomalaisella.

Myös yksityiset sairauskuluvakuutukset kasvattavat suosiotaan, ja sellainen on jo noin miljoonalla suomalaisella. Nopeimmin kasvavat työnantajan työntekijöilleen ottamat sairauskuluvakuutukset. Työnantaja voi vähentää ne verotuksessa, ja rekrytointilanteessa vakuutus saattaa toimia porkkanana. Myös Salla Halme on ottanut itselleen ja työntekijöilleen vakuutuksen.

- Meidän tyyppisessä bisneksessä työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara, ja jokainen sairauspoissaolo tarkoittaa meille bisneksen menetystä. Siksi on tärkeää, että henkilökunta saa parhaan mahdollisen hoidon mahdollisimman nopeasti, toteaa Salla Halme.

Sairauskuluvakuutuksia suosivat terveimmät  

Yksityisten sairausskuluvakuutusten suoja on tarkkarajainen ja ehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Vakuutusta, joka kattaisi jo todetut sairaudet, ei ole. Itä-Suomen yliopistossa viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan terveysvakuutuksia suosivat nuoret, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset – eli juuri ne, jotka ovat muutenkin terveimpiä.

Vakuutukset tarjoavat parempiosaiselle väestölle ohituskaistan, jolla ohittaa terveyskeskusten jonot. Yleensä nämä samat ihmiset ovat jo työterveyshuollossa tottuneet nopeaan palveluun. Tälle kohderyhmälle terveyspalvelut ovat osa kulutusyhteiskuntaa. Omasairaalan Harri Ahon mielestä on luonnollista, että huutoon vastataan.

- Olemme palvelualalla, jossa meidän pitää ottaa asiakkaiden toiveet ja tarpeet kuuleviin korviimme huomattavan paljon tarkemmin kuin ennen, sanoo Harri Aho.

Ylilääkäri Markus Torkin mukaan ei ole tavatonta, että tapaturma-asemien jonoista ohjataan vakuutettuja Omasairaalaan. Hän ei näe tilanteessa mitään eettisesti arveluttavaa.

- Meidän käsityksen mukaan tämä nimenomaan keventää julkisen sektorin toimintaa. Jos ihmisellä on mahdollisuus hoidattaa vamma muualla, niin silloinhan hän ei ole siellä julkisella puolella tukkimassa leikkauspöytää, katsoo Markus Torkki

Kiistelty Helsinki Hospital avaa maaliskuussa

Vakuutetut potilaat kiinnostavat myös keväällä avautuvaa Helsinki Hospitalia. Nimekkäiden kirurgien perustama sairaala on kirvoittanut keskustelua siitä, voiko julkisella puolella työskentelevä lääkäri perustaa kilpailevan yksityisen sairaalan.

HUSin johtoryhmä on käsitellyt pelisääntöjä tämän päivän kokouksessaan. HUSin toimitusjohtajan Aki Lindenin mukaan kilpaileva toiminta, jossa HUSin viranhaltija voisi myydä kunnille palveluita yksityisen yrityksen omistajana tai palveluksessa, ei ole hyväksyttävää.

Kiistellyn Helsinki Hospitalin takana on 13 huippukirurgia, mm. maineikas neurokirurgi Juha Hernesniemi. Monet lääkäreistä leikkaavat myös vuosi sitten perustetussa HYKSin Oy:ssä, jonka toiminta on kuitenkin käynnistynyt kangerrellen.

"Täydellisessä maailmassa leikkaisin sinut huomenna"

Bulevardilla sijaitsevan Helsinki Hospitalin leikkaussalin remontti on vasta alkamassa, mutta alakerrassa rakentajat jo remontoivat aulatiloja pölyn keskellä. Sairaalan ylilääkäri ja toimitusjohtaja, neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kiinnittää remontin ajaksi ikkunoihin mainosjulisteita, joissa kerrotaan sairaalan avaavan ovensa maaliskuussa.

Pälvimäki on leikannut 15 vuotta julkisella puolella, ja idea omasta yksityissairaalasta alkoi muhia viisi vuotta sitten. Pälvimäen mukaan lääkärillä ei ole julkisella puolella vapautta tehdä valintoja potilaan parhaaksi, vaan hänen kätensä ovat sidotut.

- Mm. taloudelliset tai byrokraattiset syyt estävät keskittymisen potilaaseen, toteaa Pälvimäki ja kertoo esimerkin elävästä elämästä.

Tarina kertoo miehestä, joka sairastaa kivuliasta kaularangan välilevyn pullistumaa.

- Sanoin potilaalle, että jos eläisimme täydellisessä maailmassa, niin leikkaisin sinut huomenna. Mutta koska emme elä sellaisessa maailmassa, jossa lääkäri saa tehdä päätöksiä puhtaasti lääketieteellisin perustein, niin me laitamme sinut jonoon, joka on kuusi kuukautta, kertoo Pälvimäki.

Hoitotakuu lyhentänyt leikkausjonoja

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja ei niele Pälvimäen kritiikkiä. Hänen mukaansa vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu on lyhentänyt leikkausjonoja merkittävästi.

- Kyllä meillä edelleen on jossakin määrin kankeampaa julkisella puolella tehdä nopeita päätöksiä. Mutta siinä on tapahtunut viime aikoina positiivista kehitystä, erityisesti kirurgian tekeminen on viime vuosina parantunut, sanoo ylijohtaja Marina Erhola.

Keskimääräinen jonotusaika polven tekonivelleikkaukseen on noin 4,5 kuukautta, lonkan tekonivelleikkaukseen 4 kuukautta ja polven nivelkierukkaoperaatioon 2 kuukautta. Jonotusajat vaihtelevat huomattavasti sairaanhoitopiireittäin eivätkä ne kerro koko totuutta.

Joka kolmas suomalainen asuu kunnassa, jossa joutuu jonottamaan pääsyä perusterveydenhuoltoon yli 5 viikkoa. Tämän jälkeen on odotettava erikoislääkärille, mahdollisiin magneettikuviin ja hoidon tarpeen arviointiin. Todellinen odotusaika leikkaukseen voi venyä paljonkin keskimääräisistä ajoista.

Kipupisteenä epätasa-arvoinen hoitoonpääsy

THL:n Marina Erholan mukaan suomalaisen terveydenhuollon kipupiste on terveyskeskus, sillä vain joka kuudes suomalainen asuu kunnassa, jossa pääsee kiireettömään hoitoon alle kahdessa viikossa.

Kun OECD vertaili 26 maata, lääkärikäynnit jakautuvat meillä epäoikeudenmukaisimmin. Jonon hännillä olivat Suomen lisäksi Yhdysvallat ja Portugali. Moni suomalainen onkin satsannut vakuutuksiin. Erholan mielestä tähän ei pidä tuudittautua, vaan on kaikkien etu, että julkinen terveydenhuolto toimisi tasa-arvoisesti.

- Varmaan aika moni suomalainen kuvittelee, että jos tämä julkinen puoli ei toimikaan tulevaisuudessa, niin sitten voi ottaa yksityisen vakuutuksen, jonka turvin saa hyvät perusterveydenhuollon palvelut. Luulen, että moni ei ole ottanut huomioon sitä, että meiltä ei tällä hetkellä saa vakuutusta, joka kattaisi vakuutuksenottohetkellä todetut sairaudet. Tällaisiä ovat mm. suuret kansansairaudet, kuten diabetes ja sepelvaltimotauti, toteaa Erhola.

Lisää aiheesta Ajankohtaisessa kakkosessa TV2:ssa tiistaina 21.1. klo 21.00.