Hyppää sisältöön

Älypuhelin haastaa käteisen ja kortin

Pankit ja teleoperaattorit kehittävät kilvan erilaisia mobiilimaksupalveluita. Suomessa mikään versio ei vielä ole lyönyt läpi koko kansan maksumuodoksi, vaan muovikortit ja käteinen pitävät pintansa. Rahaliikenne kuitenkin siirtyy mobiiliaikaan - hitaasti, mutta varmasti.

Älypuheliimessa auki MobilePayn sovellus ja yhden euron lähettämisruutu.
Professori Heikki Karjaluoto uskoo mobiilimaksamisen käytön kasvavan, mutta ei näe kännykän korvaavan kokonaan lompakkoa.
Älypuhelin on nappaamassa kolikon ja lompakon tehtäviä. Kuva: Arvo Vuorela / Yle

Mobiilimaksupalveluja on kehitetty jo pitkään ja monenlaisia palvelua onkin otettu käyttöön. Suomalaisten rahaliikenne ei vielä ole siirtynyt älypuhelimen varaan, vaan vasta harva hoitaa raha-asioitaan mobiilisti.

Tanskassa ja Norjassa älypuhelimilla pieniä summia maksaa jo 1,5 miljoonaa kuluttajaa. Suomessa pisimmälle mobiilipalveluitaan on kehittänyt Danske Bank, joka lanseerasi viime vuoden lopulla MobilePay -palvelunsa. Reilussa kuukaudessa se on kerännyt noin 50 000 käyttäjää. Järjestelmällä voi lähettää tai pyytää pieniä summia rahaa, tai jakaa laskun useammalle henkilölle.

Minkä tahansa pankin asiakas voi rekisteröityä palveluun älypuhelimellaan.

Minna Luhtala

– Vastaavaa palvelua ei tähän mennessä ole Suomessa ollut. Minkä tahansa pankin asiakas voi rekisteröityä palveluun älypuhelimellaan, kertoo Danske Bankin Jyväskylän asiantuntijakeskuksen johtaja Minna Luhtala.

Suomessa käyttäjämäärät ovat vielä suhteellisen pieniä, eikä esimerkiksi Nordeassa ja OP-Pohjolassa vielä hötkyillä uusien palveluiden luomisessa.

– Nuo Danske Bankin käyttöluvut vahvistavat meidän havaintojamme kuluttajien arjesta, eli tällainen henkilöltä henkilölle -pienmaksujen tekeminen ei ole se ykkösongelma kuluttajan arjessa. Mutta sitä mukaa kun meidän mobiilipalvelumme kehittyvät, tulee myös tällainen palvelu lisääntymään, toteaa OP-Pohjolan Kortit ja maksaminen -osaston johtaja Kasimir Hirn.

Pankeille haastajia

Maksupalveluiden tarjoajiksi ponnistetaan myös pankkimaailman ulkopuolelta. Esimerkiksi teleoperaattori Elisalla on oma Elisa Lompakko -palvelunsa. 

Kaikki alan pankkitoimijat ymmärtävät, että tämä on tulevaisuutta.

Henri Korpi, Elisa Oyj

– Kaikki alan pankkitoimijat ymmärtävät, että tämä on tulevaisuutta, että ihmiset alkavat enemmän ja enemmän käyttää mobiilivälineitä maksamiseen. Me uudet tulokkaat pyrimme tässä haastamaan perinteisiä, sanoo liittymäliiketoiminnan johtaja Henri Korpi Elisa Oyj:ltä.

Korpi ei paljasta, kuinka paljon Elisa Lompakolla on käyttäjiä, mutta määrittelee joukon merkittäväksi.

– Erityisesti opiskelijoiden keskuudessa se on otettu erinomaisesti vastaan. Eniten käytetty ominaisuus on nettimaksukortti, eli verkko-ostoksia voi tehdä ilman, että täytyy tallentaa varsinaisen luottokortin numeroa.

Käteinen ei katoa - vielä

Pankit ovat yhtä mieltä siitä, että käteinen ei vielä ole katoamassa, vaikka sen käyttö koko ajan väheneekin.

– Siihen on vielä pitkä matka, vaatii varmasti useamman sukupolven, arvelee Danske Bankin Luhtala.

Elisan Henri Korpi uskoo, ettei älypuhelin ainakaan lähitulevaisuudessa korvaa lompakkoa.

– Mutta joillakin ihmisillä tämä tulee hyvin nopeasti tapahtumaan ja siihen suuntaan kyllä mennään.

OP-Pohjolan Kasimir Hirnin mukaan lompakon korvautumisesta kännykällä on puhuttu jo vuosia, mutta siirtymä ei vielä ole realisoitunut kuluttajien käyttäytymisessä.

Meillä on vielä matkaa siihen, että kannattaisi lähteä korvaamaan koko kukkaroa.

Kasimir Hirn

– Me olemme tehneet tutkimusta kuluttajien päivittäisasioinnissa ja ostamisessa kokemista ongelmista. Niissä törmätään muun muassa oman talouden ymmärtämisen ja erilaisten tarjousten ja etuuksien hyödyntämisen vaikeuteen. Meillä on vielä matkaa siihen, että kannattaisi lähteä korvaamaan koko kukkaroa, vaan ennemmin pitäisi luoda ratkaisuja noihin kuluttajien kokemiin ongelmiin, Hirn sanoo.

OP-Pohjola lanseerasi viime syksynä Pivo-palvelun, jonka tarkoitus on helpottaa oman talouden hallinnointia. Tänä vuonna tulossa on uusia ominaisuuksia, mutta niitä Hirn ei vielä erittele tarkemmin.

Haasteena koko kansan palveleminen

Pankkiasiantuntijoiden mukaan kuluttajien tottumukset muuttuvat hitaasti, varsinkin raha-asioihin ja maksamiseen liittyvät tavat. Kuitenkin jo nyt sukupolvien välinen kuilu kasvaa ja pankkikonttorit sulkevat oviaan ja supistavat palveluaikojaan.

Yhtenä välivaiheena kohti mobiilimaksamista Hirn mainitsee ostosten maksamisen muovikorttia vilauttamalla ilman tunnusluvun näppäilyä. Kortin lähiluku perustuu tuloillaan olevaan NCF-tekniikkaan. 

Jos palveluista tehdään tarpeeksi helppokäyttöisiä, niin varmasti ikähaitarin yläpääkin pystyy ne omaksumaan.

Kasimir Hirn

– Siinä kuluttaja saa kokemusta siitä, millaista on maksaa niin, ettei maksuvälinettä työnnetä lukijaan ja näppäillä pin-koodia, eli tietyllä tavalla se tasoittaa tietä mobiilimaksamiseen. Tämän yleistyminen puolestaan voi vaikuttaa siihen, että kauppiaat päivittävät maksupäätteitään, mikä on tietysti edellytys sille, että mobiilimaksu aikanaan onnistuu kassalla.

Tulevaisuudessa haastateltavat uskovat mobiilimaksamisen yleistyvän ja muuttuvan arkipäiväksi. Myös ostamisen uskotaan muuttuvan, ja kivijalkakaupan ja nettiostamisen rajan hämärtyvän nykyisestä.

– Jos palveluista tehdään tarpeeksi helppokäyttöisiä, niin varmasti ikähaitarin yläpääkin pystyy ne omaksumaan. Kyse on meistä palvelujen tuottajista, että me pystymme tekemään niistä käypiä kaikille kuluttajille nuoresta vaariin asti.

Tietoturva mietityttää

Mobiilimaksamisen keskeisenä ongelmana pidetään tietoturvaa. Kannettava laite, joka on koko ajan yhteydessä verkkoon vaikuttaa houkuttavalta kohteelta hämärämiehille.

Operaattorit ja palveluntarjoajat eivät tunnu olevan ollenkaan huolissaan tietoturvasta

Heikki Karjaluoto

– Olen ollut yllättynyt siitä, että operaattorit ja palveluntarjoajat eivät tunnu olevan ollenkaan huolissaan tietoturvasta. Jos koko lompakko siirtyy mobiiliin, mitä se tarkoittaa tietoturvan näkökulmasta, sanoo Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori Heikki Karjaluoto.

Mobiililaitteessa on koko ajan käynnissä huomattava määrä ohjelmia ja sovelluksia, joista käyttäjä ei edes tiedä.

– Jos maksusovellus jää päälle ja kännykkä joutuu vääriin käsiin, niin onhan se ikävä tilanne. Toisaalta niin on sekin, jos luottokortti joutuu vääriin käsiin, Karjaluoto sanoo.

Karjaluodon mukaan olennainen osa tietoturvaa on se, kuinka käyttäjä mobiililaitettaan käsittelee. Harva jättäisi kaikki rahansa kapakan pöydälle mennessään vessaan.

.
.