Tunteet kuohuvat kunta-asioissa - liitosselvittäjillekin uhkauksia

Pakkoliitokset ja kuntajakoselvitykset herättävät yllättävän suuria tunteita. Seinäjoella jopa kuntajakoselvittäjä on saanut kokea syytöksiä ja uhkauksia. Kaikki eivät ole ehkä hyväksyneet vieläkään Seinäjoen ja Nurmon viiden vuoden takaista liitosta.

politiikka
Kesäinen näkymä Seinäjoen ydinkeskustan kortteleihin Jouppilanvuorelta.
Pasi Takkunen/Yle

Seinäjoki-Jalasjärvi-Kurikka -kuntajakoselvitystä viime vuonna tehnyt Janne Antikainen kertoo, että kuntajakoselvittäjään kohdistui vuoden aikana "väkevää palautetta". Syytökset ja uhkauksetkin kuntajakoselvittäjä on saanut silmilleen.

– Viime vuoden lopulla asukasilloissa oli ylilyöntejäkin. Silloin jouduimme varautumaan, että jokin voi mennä vinoon. Onneksi mitään ei kuitenkaan tapahtunut ja kaikki jäi puheen tasolle, kertoo Antikainen.

Palaute on tullut suoraan ja kohdistunut selvitysmieheen henkilökohtaisesti. Antikainen kuitenkin hyväksyy sen, että selvitysmies on kuntauudistuksen kasvot ja ymmärtää palautteen.

– Me teemme työtä senkin uhalla ja meidän tehtävä on ottaa vastaan palautetta. Ei tämä toisinkaan voisi toimia, huomauttaa Antikainen.

Kritiikki, uhkaukset ja syytökset eivät ole lannistaneet, vaan motivaatio työn tekemiseen säilynyt.

– Ihmiset eivät ole ainakaan välinpitämättömiä. Toivon kuitenkin, että tunteen takana olisi myös analyyttisyyttä ja mietittäisiin kritiikin lisäksi ehdotusta siitä, mikä toinen mahdollinen ratkaisu voisi olla.

Kyse on identiteetistä

Pelot palvelujen kaikkoamisesta tai kyläkoulujen lakkauttamisen aiheuttamat turhautumat on helppo ymmärtää, mutta mistä kumpuaa kauhu kuntarajojen siirtelyyn?

– Käsitykseni mukaan kyse on identiteetistä, siitä mihin ihmiset ovat sitoutuneet. Se on herkkä asia. Mutta ei se hallinnollinen kunta liity siihen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ihmisen alueellinen identiteetti kasvaa kuntaliitoksissa, muistuttaa Antikainen.

Toinen Seinäjoen ja Jalasjärven kuntaliitosselvittäjä, juuri työnsä aloittanut Eero Laesterä suhtautuu mahdolliseen kritiikkiin maltillisesti. Hän ei usko, että pohjalaiset olisivat sen aggressiivisempia kunta-asioissa kuin muutkaan.

– Silloin kun tehtin lääninhallinnon uudistus, oltiin kuin maan myyneitä, kun ei päästä enää siihen tuttuun lääninhallitukseen asioimaan. Vaikka kovinkaan moni ei ollut koskaan siellä käynytkään. Eli ihminen rakastuu kummallisiin asioihin, pohtii Eero Laesterä.

Nurmon liitostraumat vieläkin hengissä

Nurmon kunta liitettiin Seinäjokeen viitisen vuotta sitten 2008. Keskustelu oli silloin suorastaan tulikuumaa. Kuntalaiset olivat äänestäneet liitosta vastaan ja valtuusto äänesti lopulta puolesta. Moni valtuutettu sai kuulla kunniansa. Moniin myös yritettiin vaikuttaa.

– Palautetta tuli yleisönosastoilla ja muutama nimetön kirje tuli kotiin, muistelee Nurmon silloinen demarivaltuutettu Leena Riikilä.

Riikilä sanoo jo unohtaneensa kirjeiden sisällön, eikä sillä ollut vaikutusta hänen päätöksiinsä. Ehkä hän sai vähemmän kritiikkiä, koska oli kouralainen sosiaalidemokraatti, jonka isä - myös entinen valtuutettu - oli ollut liitoksen kannalla jo paljon aiemmin.

– Muistan, että liitosvaltuuston jälkeen joku ulkona olleista mielenosoittajista huusi, että mitä sinun isäsikin olisi sanonut. Vastasin, että isä olisi äänestänyt kyllä, naurahtaa Riikilä.

Tunne omasta kotiseudusta on siis herkkä ja ilmeisen tärkeä, sillä kaikki liitoskatkeruus ei ole hälvennyt vieläkään. Siis viidessä vuodessa.

– Vielä pari vuotta sitten tuli kirje, mutta en suhtaudu vakavasti nimettömiin kirjeisiin, sanoo Riikilä.