Läpinäkyviä näyttöjä ja makkarankuoria – tiesitkö näistä menestyvistä suomalaisista vientiyrityksistä?

Suomalaiset yritykset ovat maailman ykkösiä esimerkiksi kuitusuolien tuotannossa ja hydraulisten kompressorien valmistuksessa. Menestyviä vientiyrityksiä löytyy joka puolelta Suomea, ja niiden vientimarkkinat ulottuvat lähes kaikille mantereille. Yle Uutiset esittelee 20 kiinnostavaa yritystä.

talous

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomessa on lukuisia kansainvälisesti menestyviä yrityksiä, joiden nimeä ei välttämättä tunneta kotikylää pidemmällä.

Yle Uutiset esittelee 20 erikokoista kotimaista yritystä, jotka ovat vahvasti suuntautuneet vientimarkkinoille.

Yritykset ovat toiminnassaan eri vaiheissa. Osa on jo vakiinnuttanut asemansa kansainvälisillä markkinoilla, toiset ovat vasta läpimurron kynnyksellä. Joidenkin kohdalla suuri kaupallinen menestys voi lopulta jäädä haaveeksi.

Useimmilla yrityksillä toiminnan keskiössä on itse kehitetty tuote tai tuoteryhmä. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen talouden tukipilarina on kasvanut, sillä lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät nyt juuri tällaisiin yrityksiin. Suuriin yrityksiin työpaikkoja ei viime vuosina ole juuri syntynyt.

– Näissä esimerkkiyrityksissä on myönteistä se, että ne ovat hakeneet kasvua myös Euroopan ulkopuolelta, sanoo yrityslistaan perehtynyt Elinkeinoelämän Keskusliiton pk-johtaja Pentti Mäkinen.

Yritykset valittiin kysymällä eri alojen etujärjestöiltä vinkkejä tuntemattomista menestyjistä sekä tarkastelemalla erilaisten yrityspalkintojen saajia viime vuosilta. Liikevaihdot ovat yritysten omia arvioita vuoden 2013 liikevaihdosta, ellei toisin ole mainittu.

Aiheesta lisää päivän uutislähetyksissä radiossa ja televisiossa.

Katso klippi: "Läpinäkyviä näyttöjä valmistava Beneq on yksi vientiin suuntautuneista suomalaisyrityksistä jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia."

20 tuntematonta menestyjää


Voit tutustua yrityksiin tarkemmin klikkaamalla karttaa tai yrityksen nimeä.

Suomessa on lukuisia kansainvälisesti menestyviä yrityksiä, joiden nimeä ei välttämättä tunneta kotikylää pidemmällä.

Yle Uutiset esittelee 20 erikokoista kotimaista yritystä, jotka ovat vahvasti suuntautuneet vientimarkkinoille.

Yritykset ovat toiminnassaan eri vaiheissa. Osa on jo vakiinnuttanut asemansa kansainvälisillä markkinoilla, toiset ovat vasta läpimurron kynnyksellä. Joidenkin kohdalla suuri kaupallinen menestys voi lopulta jäädä haaveeksi.

Useimmilla yrityksillä toiminnan keskiössä on itse kehitetty tuote tai tuoteryhmä. Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys Suomen talouden tukipilarina on kasvanut, sillä lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät nyt juuri tällaisiin yrityksiin. Suuriin yrityksiin työpaikkoja ei viime vuosina ole juuri syntynyt.

– Näissä esimerkkiyrityksissä on myönteistä se, että ne ovat hakeneet kasvua myös Euroopan ulkopuolelta, sanoo yrityslistaan perehtynyt Elinkeinoelämän Keskusliiton pk-johtaja Pentti Mäkinen.

Yritykset valittiin kysymällä eri alojen etujärjestöiltä vinkkejä tuntemattomista menestyjistä sekä tarkastelemalla erilaisten yrityspalkintojen saajia viime vuosilta. Liikevaihdot ovat yritysten omia arvioita vuoden 2013 liikevaihdosta, ellei toisin ole mainittu.

Aiheesta lisää päivän uutislähetyksissä radiossa ja televisiossa.

Katso klippi: "Läpinäkyviä näyttöjä valmistava Beneq on yksi vientiin suuntautuneista suomalaisyrityksistä jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. (siirryt toiseen palveluun)"

20 tuntematonta menestyjää

Glykos Finland

Vuonna 2004 perustettu Glykos tekee alihankintaa kansainväliselle lääketeollisuudelle sekä omaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Käynnissä on muun muassa syöpä- ja kantasolututkimuksia.

Liikevaihdosta yli 90 prosenttia tulee ulkomailta: ennen kaikkea lääketeollisuuden mahtimaista Sveitsistä ja Yhdysvalloista. Tähän mennessä firma on tehnyt pientä voittoa.

– Kaikki varat, mitä on, on satsattu omien hankkeiden eteenpäin viemiseen, Glykosin hallituksen puheenjohtaja Erkki Tenhunen toteaa.

Tenhunen ei halua spekuloida, tuoko Glykos joskus markkinoille mullistavan lääkeuutuuden.

– Lääkekehitys on hidasta ja haastavaa. Pikavoittoja ei ole saatavissa, Tenhunen muistuttaa.

Napa-yhtiöt

Napa-yhtiöt tekee ohjelmistoja laivojen suunnitteluun ja operointiin. Ohjelmistoja kehitetään Suomessa, Romaniassa ja Intiassa. Liikevaihdosta 95 prosenttia tulee viennistä. Päämarkkina-alue on Aasiassa, jossa ovat myös asiakaskunta eli isot telakat, varustamot ja laivasuunnittelutoimistot. Napa-yhtiöillä on Romanian ja Intian tuotekehitysyksiköiden lisäksi myyntiyksiköt Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Singaporessa sekä edustajat Italiassa ja Yhdysvalloissa.

Napan kehittämällä laivojen alkusuunnitteluohjelmistolla on noin 95 prosentin markkinaosuus, ja laivojen seurantaan ja ohjaukseen suunniteltuja ohjelmistoja löytyy yli 90 prosentista maailman risteilylaivoista ja autolautoista.

Napa-yhtiöt perustettiin vuonna 1989, kun se irtautui vaikeuksiin ajautuneen Wärtsilän tytäryhtiöstä Witecistä.

29.1.2014 Täydennetty tietoja myyntiyksiköistä.

Blancco

Viime vuosi oli digitaalisen tiedon hävittämiseen keskittyneelle Blancolle tuloksellisesti pettymys, vaikka yhtiö kasvoi 10 prosenttia. Tilanne ei ole lannistanut toimitusjohtaja Kim Väisästä.

– Hävitettävä tieto ei tule häviämään. Pyrimme tuplaamaan yhtiön koon kolmen vuoden välein.

Useita yrityspalkintoja voittanut Blancco on nyt koko maailman markkinajohtaja omalla pienellä alallaan. Tulevaisuudessa digitaalisen tiedon määrä kasvaa entistä nopeammin ja samalla tiedon hävittämistä ja säilyttämistä koskeva sääntely esimerkiksi EU:ssa tiukkenee. Tämä saattaa tietää yhtiölle hyvää.

– Blanccolaiset ovat maailman ainoita ihmisiä, jotka rakastavat EU:ta, vitsailee Kim Väisänen.

Vuonna 1997 perustetun Blanccon tulot tulevat lähes kokonaan ulkomailta ja toimipisteitä on ympäri maailmaa. Alun perin yhtiö syntyi toimitusjohtajan sanojen mukaan tuurilla.

– Saatiin pari hyvää asiakkuutta tiedonhävitykselle ja huomattiin, että tähän kannattaa keskittyä. Kansainvälistyminen ei ollut mahdollisuus, se oli pakko, sanoo toimitusjohtaja Väisänen.

Veekmas

Kiteeläinen perheyhtiö Veekmas on Pohjoismaiden ainoa tiehöylien valmistaja. Yritys on vuodesta 1982 erikoistunut tiehöylien ja kaivostiehöylien suunnitteluun ja valmistamiseen.

Liikevaihdosta 80–90 prosenttia tulee viennistä, josta kolmasosa tulee Ruotsista, kolmasosa Norjasta ja kolmasosa esimerkiksi Australiasta ja Mongoliasta. Yritykselle on myönnetty valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vuonna 2008. Veekmasin toimitusjohtaja on sen perustaja Esa Halttunen.

Pemamek

Teollisuuden hitsausprosesseja automatisoiva Pemamek on löytänyt menestysreseptinsä erikoistumalla. 1970-luvulla perustettu yhtiö muun muassa robotisoi raskaan metalliteollisuuden hitsaustoimintoja. Toimitusjohtaja Pekka Heikosen mukaan yhtiön viime vuodet ovat sujuneet kohtalaisen hyvin. Viime vuonna yhtiö sai muun muassa suuren tilauksen Singaporesta.

– Olemme saaneet markkinaosuuksia maailmalta ja vuoden 2008 jälkeen yhtiö on kasvanut, sanoo Heikonen.

Lähes kokonaan viennistä elävän yhtiön koko tuotanto on Suomessa Loimaalla ja maailmalla on myyntikonttoreita sekä huoltotoimintoja. Kotimaassa yhtiö palkittiin viime vuonna vuoden Päähankkija-palkinnolla. Iso osa yhtiön työntekijöistä on korkeasti koulutettuja insinöörejä.

– Teknologiaosaaminen on meillä hyvin vahvaa myös tuotannossa. Työ perustuu pitkälti myös projektiliiketoimintaan.

ViskoTeepak

ViskoTeepak valmistaa makkarankuoria ensisijassa lihateollisuuden tarpeisiin. Yritys on tällä hetkellä markkinajohtaja ja maailman suurin kuitusuolien tuottaja. Sellu- ja muovisuolissa osuus on pienempi. Myyntipäällikkö Petri Kippilän mukaan kasvuluvut ovat kaksinumeroiset.

– Ihmiset syövät kaksi kertaa päivässä, oli lamaa tai ei. Asiakaskunta kasvaa koko ajan, kun väestö kasvaa maapallolla.

Pitkän linjan yritykset Visko ja Teepak fuusioituivat vuonna 2007. Yrityksellä on tuotantolaitokset Suomessa Hangossa sekä Belgiassa, Tšekissä ja Meksikossa, ja myyntikonttorit Venäjällä, Yhdysvalloissa, Saksassa, Japanissa ja Kiinassa. Tuotteista 98 prosenttia menee vientiin. ViskoTeepakin omistaa maarianhaminalainen perheyritys Eriksson Capital.

Kuomiokoski

Vuonna 1928 perustetun yrityksen menestys käynnistyi vuonna 1989, kun se alkoi valmistaa Kuoma-merkkisiä lasten talvisaappaita. Nykyisin niitä valmistetaan myös aikuisille. Noin puolet tuotannosta menee vientiin, lähinnä naapurimaihin.

– Kevyt ja lämmin töppönen on omaleimainen ja pohjoiseen ilmastoon sopiva, toimitusjohtaja Antti Puttonen puntaroi jalkineen menestystä kilpaillulla alalla.

Yrityksen liikevaihto on ollut reippaassa nousussa viime vuosina.

Herrmanns

Herrmanssin tarina alkoi 1950-luvulla polkupyörien osien valmistuksesta, ja 90-luvulla tuotevalikoimaan tulivat myös eri teollisuudenalojen liikkuviin koneisiin valmistettavat valot. Nyt 90 prosenttia yrityksen tuotteista menee vientiin, ja sillä on Aasian markkinoita varten oma tehdas Kiinassa. Pääosa tuotannosta tehdään Suomessa Pohjanmaalla. Työkoneiden valoratkaisuissa yhtiöllä on vahva markkina-asema.

– Pitää palvella koko markkinaa ja markkina on koko maailma, sanoo toimitusjohtaja Reijo Tiuraniemi.

Vuoden 2008 talousmyllerryksen laannuttua yhtiö on kasvanut monta vuotta voimakkaasti, mutta viime vuosi oli vaikeampi, kun kaivosteollisuuden kasvu hyytyi, eikä uusiin koneisiin tarvittu enää valoja entiseen tahtiin.

Lamor Group

Öljyntorjuntaan- , keräykseen ja puhdistukseen laitteita suunnittelevan ja valmistavan perheyhtiön liikevaihdosta yli 95 prosenttia tulee yli 60 maahan suuntautuvasta viennistä. Isot markkinat löytyvät maista, joissa on öljyteollisuutta.

Puolet viennistä menee Amerikkaan, loput esimerkiksi Lähi-itään ja Venäjälle. Yritys on suuri toimija kansainvälisesti. Osa yrityksen tuotteista on muiden valmistamia, mutta myydään Lamor-merkin alla. Lamorin toimitusjohtaja on Fred Larsen.

Beacon Finland

Vuonna 1987 perustettu suunnittelu- ja konsultointitoimisto, joka on erikoistunut laiva- ja laivalaitesuunnitteluun. Yhteistyökumppaneita ovat laivavarustamot, telakat ja meriteknisten laitteiden valmistajat. Omaan tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi laitteisto, jolla kytketään hinaaja ja proomu toisiinsa sekä alusten potkurin ylösnostettava konehuonemoduuli.

Valmistuksen yritys ostaa alihankintana, pääasiassa satakuntalaisilta konepajoilta. Yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia menee vientiin.

– Yrityksen tuleva tilauskanta näyttää vahvalta, hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Tuija Hörkkö kertoo.

Forchem

Vuonna 2000 perustettu Forchem jalostaa selluteollisuuden sivutuotteesta mäntyöljystä tisleitä, joita tekno-kemianteollisuus hyödyntää valmistaessaan tartukkeita, sideaineita, liimoja, pesuaineita, poraus- ja leikkausöljyjä, maaleja sekä pinnoitteita.

Forchemin omistus siirtyi syyskuussa 2013 Portugaliin Respol Groupille, joka on Forchemin suurimpia asiakkaita. Toimitusjohtaja Risto Näsin mukaan uusi omistaja harkitsee jatkojalostuskapasiteetin siirtämistä Portugalista Suomeen. Liikevaihto on henkilöstön määrään nähden hurja.

– Tämä on erittäin tehokasta toimintaa, kommentoi Näsi.

Sako

Viime vuodet ovat olleet asevalmistaja Sakolle ripeän kasvun aikaa. Esimerkiksi viime vuonna yhtiön työtekijämäärä kasvoi yli 50 henkilöllä ja yhtiö on tehnyt tuotantoennätyksiä pari vuotta peräjälkeen.

– Näyttäisi, että tänä vuonna olisi mahdollisuuksia päästä samaan ja ehkä vähän ylikin. Olemme myös varautuneet siihen, että kasvu ei jatkukaan, sanoo toimitusjohtaja Raimo Karjalainen.

Italialaisen Berettan omistama Sako on vahvasti kansainvälinen yhtiö ja metsästystä harrastavissa maissa Sakon aseet ovat tunnettu brändi. 95 prosenttia yhtiön tuotannosta menee vientiin, ja sillä on toimintaa noin 50 maassa. Tuotanto on kuitenkin keskittynyt kokonaan Riihimäelle, jossa valmistetaan aseita ja patruunoita. Viime aikoina yhtiö on keskittynyt tuotantonsa automatisoimiseen.

– Uskon, että voimme vielä luoda uusia työpaikkoja, vaikka tuotantoa automatisoidaankin, sanoo toimitusjohtaja Karjalainen.

Teknikum

Erilaisia kumi- ja muovituotteita lähinnä teollisuuden tarpeisiin valmistava Teknikum perustettiin aikoinaan Nokian entisen kumituotannon rippeille. 1989 perustettu yhtiö valmistaa esimerkiksi rautateiden kumiosia, joilla saadaan vaimennettua tärinää. Tuotteita käytetään myös kaivosteollisuuden rikastamolaitteissa ja erilaisissa voimalaitoksissa putkistojen pinnoitteina. Laajan tuotevalikoiman erikoisuutena ovat kaasunaamareihin valmistettavat kumiosat.

Vahvasti kansainvälisellä yhtiöllä on kolme tehdasta Suomessa sekä tehtaat Kiinassa ja Venäjällä. Noin kolmasosa tuotteista menee suoraan vientiin, mutta alihankkijoiden kautta ulkomaille päätyy lopulta noin 70 prosenttia tuotannosta.

Ata Gears

Vuonna 1937 perustettu Ata Gears suunnittelee ja valmistaa vaativia kartiohammaspyöriä, joista suuri osa menee meriteollisuudelle, loput työmaa-ajoneuvoihin ja raskaaseen konepajateollisuuteen. Liikevaihdosta 60–70 prosenttia on vientiä, josta kolmasosa suuntautuu Aasiaan, vajaa kolmannes Eurooppaan ja noin 10 prosenttia Yhdysvaltoihin. Yritys palkittiin Suomessa vuoden alihankkijana viime vuonna.

– Yritys on omalla kapealla sektorillaan maailman kärkeä, toimitusjohtaja Antti Kontiainen kertoo.

Biovian

Biovianin lääketehtaassa Turku Science Parkissa kehitetään, valmistetaan ja testataan biolääkkeitä. Sopimusvalmistaja on löytänyt kovasti kilpailluilta markkinoilta oman kolonsa: rekombinanttiproteiinien ja virusten tuotannon.

– Kun joku on keksinyt uuden biolääkkeen, esimerkiksi syöpään tehoavan rekombinanttiproteiinin, me kehitämme prosessia eteenpäin niin, että asiakkaamme voi viedä tuotteensa markkinoille asti, toimitusjohtaja Knut Ringbom kuvailee.

Lisäarvoa tilaajalle tuo se, että Biovian paketoi tuotteen loppukäyttäjälle soveltuvaan muotoon saakka, esimerkiksi ampulleiksi. Vuonna 2003 perustetun yrityksen bisnes on kovassa kasvussa. Liikevaihdosta 70–80 prosenttia tulee ulkomailta: viime vuosina Etelä-Korea on noussut merkittäväksi vientimaaksi Skandinavian ja Keski-Euroopan rinnalle.

KWH Mirka

Hiomatuotteita valmistavan Mirkan tärkeimpiä asiakkaita ovat automaalaamot ja -korjaamot, autoteollisuus, puuteollisuus sekä rakentaminen ja remontointi. Ykköstuotteita ovat yrityksen patentoimat pölyttömän hionnan mahdollistavat tuotteet. Päämarkkina-alueilla Mirkalla on 20–30 prosentin markkinaosuus.

Yrityksen liikevaihto on kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia lukuun ottamatta lamavuotta 2009, joka teki loven myös Mirkan kassaan. Toiminnasta yli 95 prosenttia suuntautuu nykyään ulkomaille, jossa Mirkalla on 19 tytäryhtiötä. Vuonna 1943 perustettu Mirka on osa vaasalaista KWH-yhtymää.

Vahterus

Vuonna 1990 perustettu perheyritys suunnittelee ja valmistaa lämmönsiirtimiä, joita käytetään esimerkiksi energia-, prosessi- ja kemianteollisuuden sekä kylmätekniikan sovelluksissa. Liikevaihdosta 95 prosenttia tulee viennistä. Siitä puolet suuntautuu Eurooppaan, jossa Ranska ja Saksa ovat tärkeimmät vientimaat. Viennistä runsaat 20 prosenttia menee Aasiaan ja runsaat 20 prosenttia Pohjois-Amerikkaan.

Kaikkiaan yhtiöllä on vientiä 50 maahan ja tytäryhtiöt Amerikassa, Englannissa, Saksassa sekä Kiinassa, jossa viime vuonna käynnistyi kokoonpanotehdas.

Hänen mukaansa tilauskanta tälle vuodelle on erittäin hyvä.

Beneq

Beneqin tuotantolaitoksissa Vantaalla ja Espoossa valmistetaan nanoteknologiaan perustuvia pinnoitteita ja näyttöjä sekä pinnoituslaitteita. Teknologiaa hyödynnetään muun muassa aurinkokennoissa ja OLED-näytöissä. Yritys on ensimmäisenä maailmassa kehitellyt täysin läpinäkyvän näytön.

Vuonna 2005 perustettu Beneq on kahminut kasapäin palkintoja: muun muassa Global Cleantech Cluster Associationin (GCCA) palkinnon vuonna 2011 ja Tasavallan Presidentin kansainvälistymispalkinnon vuonna 2012. Palkinnoista huolimatta taival on ollut kuoppainen. Aurinkoenergiaan tehtiin maailmalla yli-investointeja vuosina 2010 ja 2011, ja vuonna 2012 investoinnit tyssäsivät kuin seinään. Myös Beneqin liikevaihto niiasi 10 prosenttia.

– Tähän mennessä on kasvettu pääomasijoittajien rahoilla, toimitusjohtaja Sampo Ahonen toteaa.

– Beneqin vahvuus on se, että teknologia soveltuu hyvin moneen. Toisaalta pitää osata mennä oikeaan suuntaan ja valita oikein.

Avant Tecno

1990-luvun alussa perustettu Avant Tecno aloitti toimintansa keskellä vaikeita aikoja. Laman myllätessä Suomessa yhtiö päätti keskittyä kansainvälistymiseen ja yhteen tuoteryhmään.

– Silloin näimme,että on lähdettävä maailmalle tai käy huonosti, sanoo toimitusjohtaja Risto Käkelä.

Pieniä monitoimikuormaajia valmistava yritys on kasvanut vuosien varrella merkittävästi erityisesti Euroopassa. Viime vuosien vaikeassa taloustilanteessa yritys on kasvattanut liikevaihtoaan vuosittain ja vähän aikaa sitten avattiin uusi myyntikonttori Yhdysvaltoihin.

– Pakko on onnistua, tiivistää toimitusjohtaja Käkelä.

Dynaset

Dynaset valmistaa Ylöjärven-tehtaallaan hydrauliikalla toimivia generaattoreita, korkeapainepesureita ja kompressoreita. Vuonna 1986 perustettu yritys on alansa pioneereja ja päätuoteryhmässään maailman suurin valmistaja. Suurimpia kilpailijoita Dynasetille ovat perinteisellä polttomoottorilla varustetut laitteet.

Vienti vetää etenkin teollistuneihin maihin. Kasvu on viime vuosina ollut merkittävää myös Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan Dynaset on vasta ujuttamassa jalkaansa.

– Suomi kaipaa kaltaisiamme vientiyrityksiä, ja yritämme kaikkemme, että oma pieni puromme siitä rakennetaan. Ihan asiallisesti on siinä pärjätty, Dynasetin perustaja ja toimitusjohtaja Reijo Karppinen toteaa.

Beneq on yksi vientiin suuntautuneista suomalaisyrityksistä

mies pitää kädessään läpinäkyvää näyttöä
Läpinäkyviä näyttöjä valmistava Beneq on yksi vientiin suuntautuneista suomalaisyrityksistä jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia.