Osallistuvasta budjetoinnista intoa kuntavaikuttamiseen

Osallistuvan budjetoinnin toivotaan innostavan nuoria kunnalliseen vaikuttamiseen. Maailmalla suosiota saavuttaneessa suoran demokratian mallissa kuntalaiset saavat itse valita miten tietty summa rahaa kotipaikkunnalla käytetään. Mallia eri muodoissaan on kokeiltu Suomessa esimerkiksi Helsingissä ja Rovaniemellä. Kuntaliitosten ja kuntakentän mylläyksen yhteydessä lähivaikuttamisen merkitys kuntalaisten ja päättäjien yhteydenpidon muotona voi kasvaa

Kotimaa
Nuoret pelaamassa biljardia nuorisotalossa.
Kalle Niskala / Yle

Osallistuva budjetointi on määritelmänsä mukaan sitä että kaupunginosan, asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan yhteisten verovarojen käytön suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukkaat voivat osallistua palvelujen ja hankintojen suunnitteluun asukastilaisuuksissa ja äänestyksissä. Käytössä on x määrä rahaa, joka jaetaan kuntalaisten äänestyksen mukaan.

Viime kädessä vastuun tehdyistä päätöksistä ja niiden toteutuksesta kantaa kunnanvaltuusto, kertoo Kuntaliitosta tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

- Osallistuva budjetointi on vielä vieras käsite monissa kunnissa, mutta se on herättänyt paljon kiinnostusta. Se on malli tai toimintatapa, josta voi olla erilaisia sovelluksia eri kunnissa. Erityisesti liitoksia toteuttaneissa ja liitoksia suunnittelevissa kunnissa on jouduttu miettimään ja pitääkin uusia tapoja kuntalaisten osallistamiseksi ja demokratian vahvistamiseksi tilanteessa, jossa kuntakoon kasvaessa välimatka kuntalaisten ja päättäjien välillä väistämättä kasvaa. Tämä on yksi niistä syistä miksi monet kuntalaiset ja kuntapäättäjät empivät liitoksia. Uusia demokratian keinoaja on etsittävä vanhojen rinnalle, Pekola-Sjöblom summaa.

Nuoret haluavat vaikuttaa alueellaan

Helsingissä Nuorisoasiainkeskuksen Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän RuutiBudjetissa nuoret ovat saaneet vaikuttaa alkaneen vuoden nuorisotoimen rahankäyttöön ja palveluihin.

Hanke alkoi siten, että Haaga-Kaarelan ja Kaakkois-Helsingin alueiden nuorilta kerättiin alueen kehittämisideoita ja sen jälkeen oppilaat äänestivät ideoista. Eniten ääniä keränneet ehdotukset hyväksyttiin toteutettaviksi ja niille laadittiin hinta-arvio, kertoo RuutiBudjetista suunnittelija Inari Penttilä.

- Tässä nuoret pääsevät todella suoraan vaikuttamaan asioihin, koska meillä on käytössä aivan oikea alueen nuorisotyön budjetti, toimintasuunnitelma ja nuorten ideat oikeasti otetaan huomioon ja toteutukseen. Esimerkiksi henkilökunnan määrästä nuorisotoimessa nuoret eivät saa päättää, mutta siihen, millaisia töitä henkilöstö tekee, he voivat ehdotuksillaan vaikuttaa.

- Esimerkiksi nuorisotalolla olemme jo aiemminkin suunnitelleet ohjelmaamme yhdessä nuorten kanssa. Monelle nuorelle on kuitenkin ollut epäselvää, kuinka lähialueen ympäristöön tai palveluihin voi vaikuttaa, ja myös sitä olemme tässä RuutiBudjetissa koettaneet avata, Penttilä kuvailee.

Ensi vuonna mallia on tarkoitus laajentaa kahdesta nuorisoasiainkeskuksen alueesta suuremmalle alueelle.

Aluelautakunnilla tehoa rahankäyttöön

Rovaniemellä puolestaan on ollut jo pitkään käytössä aluelautakuntamalli, jota on hiljattain laajennettu yhdestä kuuteen alueeseen.

Esimerkiksi Yläkemijoen aluelautakunta saa jaettavakseen kaksi miljoonaa euroa, joista lautakunta päättää kuinka ne kohdennetaan eri peruspalveluiden kesken. Asukasasiamies Maarit Alikoski kertoo, että budjetti ei ole koskaan ylittynyt, ja malli on aktivoinut kuntalaisia vaikuttamaan oman alueensa kehittämiseen.

- Erityisen myönteistä on ollut huomata, että ihmisiä todella kiinnostaa oman elinympäristönsä ja palveluiden kehittäminen. Tällaisessa mallissa määrärahat pystytään käyttämään tehokkaammin ja vaikuttavammin. Isot kehittämishankkeet ovat aluelautakuntien yhteisiä, Alikoski kuvailee.

Alikosken mukaan aluelautakuntamalli herättää kiinnostusta ja siihen käydään tutustumassa muistakin Suomen kunnista ja maakunnista ympäri maan. Kyselyt ja yhteydenotot ovat olleet kasvussa.

- Tietenkin ajoittain rahankäytöstä on käyty tapaamisissa kipakoitakin keskusteluja, kun kaupungin talous on tiukentunut. Mutta kun ihmisillä on sekä mahdollisuus osallistua että vaikuttaa, tulee arjen realismikin ymmäretyksi hyvin. Keskeistä on, että tilaajalautakunta pystyy tarkastelemaan aluetta ja palvelutarvetta kokonaisvaltaisesti, Alikoski kertoo.

Kuntaliitosta kerrotaan, että osallistuva budjetointi kiinnostaa monissa kunnissa, mutta kokemuksia vasta kerätään. Esimerkiksi Helsingissä kirjastotoimi pyysi viime syksynä kaupunkilaisia päättämään 100 000 euron kehittämisrahan käytöstä.

Maailmalla asukkaille on tarjottu mahdollisuutta päättää rahojen jaosta osallistuvan budjetoinnin keinoin jo 80-luvulta alkaen, jolloin malli lanseerattiin brasilialaisessa Porto Alegren kaupungissa. Nykyisin "participatory budgeting" on käytössä monien suurien kaupunkien kaupunginosissa kuten Chicagossa, New Yorkissa ja Lontoossa.

YK on valinnut osallistuvan budjetoinnin yhdeksi maailman parhaista käytännöistä kaupunkien hallinnossa ja demokratian kehittämiseksi.