Näin keskusteltiin: "Kahdeksikko vai täysi kymppi - miten käytöstä pitäisi arvioida?"

Keskustelijoiden mielestä on väärin, että nykyarvioinnin mukaan sulkeutunut, mutta hyväkäytöksinen lapsi saa käytösnumerokseen vain kahdeksan. Koulu on mennyt liian pitkälle yhteisöllisyyden ja jatkuvan kommunikaation arvostuksessa.

yhteisöt
YLE / Hanne Kinnunen

Yle Turun haastatteleman opetusneuvos Arja-Sisko Holapan mukaan nykyään kympin arvoisesti koulussa käyttäytyvä lapsi on erityisen vuorovaikutustaitoinen ja ilmaisukykyinen.

- Kyllä sulkeutunutkin voi käyttäytyä hyvin.Yhteisöllisyyden, avoimuuden ja jatkuvan kommunikaation arvostuksessa on ehkä menty vähän turhaankin pitkälle, muistuttaa nimimerkki** MasaE**.

Samalla linjalla on Ilmapuntari.

- On väärin, että koulu ihannoi niin voimakkaasti hyvän itsetunnon omaavia, avoimia ja sanavalmiita "ryhmähengen luojia", vaikka vain osa oppilaista voi persoonansa puolesta olla tällaisia.

- Käytös- ja huolellisuusnumeroarviointi pitäisi muuttaa "sosiaaliset taidot ja yhteisöllisyys"-arvioinniksi, kehottaa Sosiaaliset taidot.

Pitääkö käytöstä ylipäänsä arvioida?

Nimimerkin *kummallista *mielestä koko koulun arviointisysteemi on outo eikä mene jakeluun.

- Jos tekee mitä käsketään, saa kahdeksan. Saadakseen ysin tai kympin, pitää osoittaa harrastuneisuutta eli tehdä ekstraa.

*Kummallista *myös kysyy pitääkö käytöstä ylipäänsä arvioida numeroilla, koska sanallinen arvio on parempi.

- Opettaja voisi jopa kuvailla lyhyesti oppilaan käytöstä.

Entinen ope vaatii, että jos lähdetään arvostelemaan lasten käyttäytymistä, pitäisi oppilaille antaa mahdollisuus arvostella nimettöminä opettajien käytöstä.

Ennen oli ennen, nyt on nyt

Opetusneuvos Holapan mukaan nykyään kurinpito ja rangaistukset sekä käyttäytyminen koulussa ovat eri asioita. Asiaa ei niele mukisematta ainakaan nimimerkki Käytös aina kymppi.

- Opetussuunnitelmien jatkuva rukkaaminen ei ole suotavaa, varsinkin jos niitä muutetaan oleellisesti ja näin kasvatetaan sukupolvien välistä kuilua. Lasten ja vanhempien arvot erkanevat toisistaan.

*Vaarin *mukaan ennen vaadittiin käytöksen eteen aivan toisenlaista kuuliaisuutta kuin nykyään.

- Jälki-istuntoa tuli jos jätit toistuvasti tervehtimättä vanhempaa ihmistä tai kiroilit. Jos ei jälki-istunto auttanut, alenettiin käytösnumeroa ja sitten oli koulukodin vaara lähellä.

- Tällaista oli ennen ja niistä lapsista tuli sellaisia aikuisia, jotka ovat tämän Suomen rakentaneet, jatkaa vaari.

Vielä 80-luvullakin käytösnumerolla oli erilainen paino nykyaikaan verrattuna.

- Omassa maalaiskaupungissani piti saada kymppi, jotta oli yhteiskuntakelpoinen, kertoo .