Kirja, kynä ja kumi eivät väisty opetuspelien tieltä

Vaikka sähköiset välineet ja opetusmateriaalit ovat löytäneet tiensä perusopetukseen, odottavat opetuspelit kuitenkin vielä laajempaa käyttöä. Syinä ovat muun muassa tekniset edellytykset, pelillisyyden vähäisyys sekä opettajien kiinnostus ja taito ottaa uusia opetusmenetelmiä käyttöön.

internet
Opetuspeli kannettavan tietokoneen näytöllä.
Jarkko Remahl / Yle

Kainuulaisissa kunnissa opetuspelien käytön määrä perusopetuksen vaihtelee suuresti. Sähköisiä välineitä kouluista löytyy aina älytauluista tablet-tietokoneisiin, mutta opetuspelejä käytetään kuitenkin verrattain vähän opetuksen tukena.

Sotkamon kunnan sivistysjohtajan Mika Kilpeläisen mukaan opetuskäyttöön suunnatut pelit ja ohjelmat on otettu kouluissa hyvin vastaan. Perusteitakin hankintojen tekemiselle löytyy.

– Ajatuksena on ollut, että ne ovat hyvä lisä muuhun opetukseen ja eri oppiaineiden sisältöihin.

Kilpeläinen kertoo käyttöasteen vaihtelevan Sotkamossa kouluittain ja luokittain, mutta yleisesti ottaen pelejä käytetään kaikissa kouluissa. Kilpeläinen myös uskoo opetuspelien käytön lisääntyvän tulevaisuudessa.

– Opetuspelien ja tietotekniikan merkitys tulee varmasti tulevaisuudessa kasvamaan. Uskon, että uusi opetussuunnitelma tuo tullessaan lisäyksen tähän liittyen.

– Peli on kuitenkin vain yksi olennainen ja luonnollinen osa opetusta, eikä tule poistamaan kirjaa, kynää ja kumia opetusvälineinä, Kilpeläinen arvioi.

Helppoja ja edullisia hankintoja

Sotkamossa käytössä olevien verkkopohjaisten pelien lisenssien hankinta ei sivistysjohtajan mukaan ole kovin suuri investointi.

– Lisenssit maksavat vuodessa oppilasta kohden euron tai kaksi. Ei puhuta siis mistään valtavista summista.

Kaksi oppilasta tietokoneiden ääressä.
Kontinjoen alakoululaiset Inka ja Olli tykkäävät pelata opetuspelejä.Jarkko Remahl / Yle

Mika Kilpeläinen kiittelee opetuspelien siirtymistä verkkopohjaiseksi, jolloin peliä ei tarvitse pelata vain jollain tietyllä laitteella, johon peli on asennettu.

– Nyt samaa verkkopohjaista peliä voi käyttää koulun lisäksi myös kotona.

Lisenssit maksavat vuodessa oppilasta kohden euron tai kaksi. Ei puhuta siis mistään valtavista summista.

Mika Kilpeläinen

Kontinjoen koulun koulunjohtaja Risto Mitrusen mukaan pelejä käytetään opetuksessa jossain määrin.

– Jonkin verran ongelmana on se, että meillä laitteet ovat kiinteästi yhdessä, monessa käyttötarkoituksessa olevassa luokkahuoneessa ja aina pelejä ei pääse käyttämään silloin kuin olisi tarve.

Ongelmia on ratkaistu kannettavien laitteiden, kuten läppäreiden, käyttöönotolla.

– Jos saamme käyttöömme tablet-tietokoneita, niin ne olisivat aina saatavilla kun tarvetta tulee. Esimerkiksi lisätehtäviä voi tehdä, kun kannettavan laitteen voi antaa oppilaan eteen pulpetille.

Kontinjoella opetuspelejä on käytetty etenkin äidinkielen ja matematiikan tunneilla. Mahdollisuuksia on myös monessa muussa oppiaineessa.

– Muun muassa ympäristöoppia voi opiskella, vanhemmat oppilaat myös historiaa, ja fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan löytyy harjoitteita. Myös englantia ja venäjää voi harjoitella opetuspelien avulla, Mitrunen kertoo.

Kehitettävääkin riittää

Kontinjoen alakoulun koulunjohtajan mukaan opetuspeleissä olisi myös kehitettävääkin.

Tulevaisuuden opettajankoulutuksessa ja täydennys-koulutuksessa nämä asiat täytyy entistä enemmän huomioida.

Risto Mitrunen

– Ne voisivat olla rakenteeltaan vielä enemmän pelimäisempiä, jos ajatellaan että näin saataisiin ne kiinnostamaan vielä enemmän oppilaita. Nopeinten etenevät ja pelaavat oppilaat saattavat turtua ja puutua niihin peleihin, Risto Mitrunen sanoo.

Oppilaiden ohella opetuspelien ja ohjelmien käyttäjinä toimivat myös opettajat, jotka sisäistävät uusien työvälineiden käytön. Mirtunen myöntää sen vaativan aikaa myös opettajilta.

– Käytössämme olevat opetuspelit ovat erittäin monipuolisia, ja opettajat voivat muun muassa itse räätälöidä niihin tehtäviä. Niistä löytyy erittäin hyvät seurantamahdollisuudet sille miten yksittäinen oppilas ja oppilasryhmä etenee, ja millaisia tehtäviä oppilas on tehnyt kouluvuoden aikana. Näiden ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii opettajan paneutumista pelehin.

Kontinjoen koulu ja päiväkotisiipi.
Ville Kinnunen / Yle

Sotkamon kunnan sivistysjohtaja Mika Kilpeläinen uskoo, että opettajilta löytyy kiinnostusta uusien työvälineiden käyttöönottoon.

– Peleistä eniten kiinnostuneet ja perillä olevat opettajat tukevat ja auttavat opettajia, joille asia on uusi. Tulevaisuuden opettajankoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa nämä asiat täytyy entistä enemmän huomioida.

"Pelaan koulussa enemmän kuin kotona"

Sotkamolaisessa Kontinjoen alakoulussa opetuspelejä käytetään kaikilla luokka-asteilla. Olli Koskiniemeä kiinnostaa erityisesti historianopiskelu pelin kautta.

Äidinkielen opetuspeleistä olen oppinut aika paljon esimerkiksi pilkun käytöstä.

Inka Kangas

– Pelaan opetuspelejä koulussa niin paljon kuin on mahdollista.

Sotkamon kaikissa alakouluissa käytetään nettiportaalia, jossa jokaisella oppilaalla on mahdollista pelata pelejä koulun ohella myös kotona. Kotona pelaaminen on Koskiniemen mukaan kuitenkin vähäisempää.

– Joskus pelaan kotonakin, mutta koulussa pelaan enemmän.

Inka Kangas kertoo myös pelaavansa paljon pelejä koulussa. Molemmat oppilaat kertovat oppineensa uusia asioita peliharjoitteiden kautta.

– Äidinkielen opetuspeleistä olen oppinut aika paljon esimerkiksi pilkun käytöstä, Koskiniemi summaa.

Toiveitakin oppilailla on opetuspelien sisällön suhteen. Koskiniemi toivoisi peleihin lisää tietoa, kun Kangas kaipaisi enemmän pelillisyyttä.