Koe uusi yle.fi

Aikuisen ADHD jää lähes aina tunnistamatta ja hoitamatta

Hoitamaton ADHD voi viedä aikuisen arjen kaaokseen. Monet sinnittelevät oireidensä kanssa eivätkä osaa lähteä hakemaan apua.

Kotimaa
Nainen taideteoksen vierellä
Ulla Meriläinen / Yle

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsii varovaisesti arvioiden yli 50 000 aikuista suomalaista. Heistä vain murto-osa saa hoitoa. Aikuisten ADHD on selvästi alidiagnosoitu, sanoo psykiatri, työterveyslaitoksen ylilääkäri Sami Leppämäki.

– Kansainvälisten tutkimusten perusteella voi arvioida, että Suomessa on 50 000–100 000 ADHD-oireista kärsivää aikuista. Heistä hoidon piirissä on optimistisesti arvioiden 5–10 prosenttia.

– Terveydenhuollossa ei oikein osata epäillä tai tunnistaa aikuisen ADHD:ta, sanoo Leppämäki.

– Diagnoosin tekeminen ei aina ole helppoa, sillä ADHD saatetaan helposti sekoittaa esimerkiksi depressioon. Monilla saattaakin olla sekä ADHD että depressio, mutta silloinkaan pelkän masennuksen hoitaminen ei riitä. Lääkärin pitäisi tunnistaa depression taustalta myös lapsuudessa alkanut kehityksellinen häiriö.

Päivi Tasala muuttui ajetehtijasta kippariksi

Nokialainen Päivi Tasala sai ADHD-diagnoosin muutama vuosi sitten, 32-vuotiaana.

– Yli 30 vuotta istuskelin ja ajelehdin elämäni laivassa. Ajauduin vain asiasta toiseen. Nyt minä olen kippari eli ohjaan itse omaa elämääni.

Minusta tuli oman elämäni kippari vasta diagnoosin jälkeen

Päivi Tasala

Tasala teki vertaistukiryhmässään epävirallisen kyselyn, josta selvisi, että monella ryhmäläisellä ADHD-diagnoosi oli ollut hakusessa vuosikausia.

– Monet olivat aluksi saaneet diagnoosiksi vakavan masennuksen tai bipolaarisen mielialahäiriön. Nämä taudit voivat varmaan esiintyä samalla ihmisellä päällekkäin, mutta kyllä kaikki olisi hoidettava.

Suomessa käytetään ADHD-lääkkeitä vähemmän kuin muissa pohjoismaissa

ADHD-lääkkeistä on viime vuosina käyty ajoittain kipakkaakin keskustelua. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on varoitellut ADHD-lääkkeiden haittavaikutuksista ja päihdekäytöstä.

Ylilääkäri Sami Leppämäki varoittelee ylilyönneistä.

– Suurin osa näitä lääkkeitä käyttävistä ihmisistä käyttää niitä asianmukaisella tavalla, ja lääkkeistä on saatu hyviä hoitotuloksia. Jos ADHD-lääkkeiden käyttöä rajoitetaan, on olemassa suuri vaara, että osa potilaista jää vaille hoitoa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomessa käytetään vähemmän ADHD-lääkkeitä kuin esimerkiksi muissa pohjoismaissa.

– Ruotsissa ADHD-lääkkeiden käyttö on moninkertaista Suomeen verrattuna, tietää Leppämäki.

Päivi Tasalalle lääkkeet ovat olleet hyvä tuki arjessa pärjäämiseen.

– Lääkkeet ovat minulle kuin kainalosauva. Elämääni on tullut pitkäjänteisyyttä ja parempaa hallintaa. Mitään taivaita hetkessä avaavia ihmelääkkeitä ne eivät ole.

Häiriö vaikuttaa ihmisen koko elämänkaareen

Tutkimusten mukaan hoitamaton ADHD haittaa elämää monella lailla ja lisää muun muassa psykiatristen oireiden ja päihteiden käytön riskiä.

– Tämä on häiriö, joka vaikuttaa ihmisen koko elämänkaareen. Sen takia se pitää hoitaa, sanoo Sami Leppämäki.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä kärsivät aikuiset tarvitsevat usein sekä ei-lääkkeellistä, psykososiaalista kuntoutusta että lääkehoitoa.

– Suomessa on jonkin verran koulutettuja neuropsykiatrian valmentajia ja tuen saanti vaihtelee eri puolilla maata.

– Ei-lääkkeellisen hoidon ja tuen saaminen Suomessa taitaa silti olla vieläkin vaikeampaa kuin lääkehoidon saaminen, arvioi Leppämäki.