Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö kuohuu

Kaikki Suomen kannalta keskeiset elementit ovat yhtä aikaa liikkeessä: Ruotsissa käydään ennennäkemätöntä puolustuspoliittista keskustelua, Venäjän kehitys menee koko ajan huolestuttavampaan suuntaan ja Natokin on käymistilassa.

politiikka
Varusmiehiä puolustusvoimain taisteluharjoituksessa.
Varusmiehiä puolustusvoimain taisteluharjoituksessa.Lauri Paju / Maavoimat / Puolustusvoimat

Suomen turvallisuuspolitiikassa on pitkään ollut hiljaista. Mutta nyt suuret palikat liikkuvat, kaikkialla Suomen ympärillä.

– Oikeastaan voi sanoa, että melkein joka rintamalla liikkuu jotain, toteaa ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.

Kaikki Suomen kannalta keskeiset elementit ovat yhtä aikaa liikkeessä, eri syistä. Ruotsissa käydään ennennäkemätöntä puolustuspoliittista keskustelua, Venäjän kehitys menee koko ajan huolestuttavampaan suuntaan ja Natokin on käymistilassa. Myös Euro-kriisi heijastuu Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

"Ruotsin puolustus alkaa Ruotsista"

Kymmenkunta vuotta sitten Ruotsissa arvioitiin, ettei maata oikeastaan uhkaa kukaan. Maa päätti ajaa ns. aluepuolustuksen alas ja keskittyä kriisinhallintaan. Ruotsi on myös luopunut asevelvollisuudesta. Mutta viime kuukausina Ruotsissa on alkanut ennennäkemätön puolustuspoliittinen keskustelu.

_– _Ruotsissa on nyt julkisesti niin kansalaiset kuin poliitikotkin heräämässä niiden puolustuspoliittisten päätösten seuraamuksiin, joita tehtiin jo puoli vuosikymmentä sitten, ennen Georgian sotaa. Kansa on nyt yhtäkkiä herännyt Ruotsin puolustusvoimien todellisuuteen, sanoo vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisesta instituutista.

Salonius-Pasternak on herättänyt Ruotsissa kohua Ruotsin puolustuskykyä arvostelevilla lausunnoillaan. Toissaviikolla Ruotsin Sälenissä järjestetyssä suuressa puolustuspoliittisessa konferenssissa vaatimuksia perinteisen puolustuksen vahvistamisesta esitettiin kuitenkin jo lähes joka puolueesta. "Ruotsin puolustus alkaa Ruotsista eikä Afganistanista!" on uusi iskulause.

Taustalla on muun muassa viime pääsiäisenä tapahtunut välikohtaus, jossa ruotsalaiset hävittäjät eivät ehtineet edes ilmaan, kun venäläiskoneet tekivät yllättävän harjoitusiskun lähellä Ruotsin ilmatilaa. Ruotsissa on esitetty ankaria arvioita maan todellisesta puolustuskyvystä.

Natokeskustelu kiihtyy – tällä kertaa Ruotsissa

Myös keskustelu Nato-jäsenyydestä on kiihtynyt Ruotsissa. Naton kannattajien määrä lähenee jo vastustajien määrää. Tammikuussa julkaistun mielipidetiedustelun mukaan 36 prosenttia ruotsalaisista kannattaa jäsenyyttä, 40 prosenttia vastustaa. Muutos aikaisempaan on ollut nopeaa.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt vakuutti kuitenkin Sälenissä, että jäsenyys ei ole ajankohtainen.

Salonius-Pasternak pitää kuitenkin mahdollisena, että mikäli mielipideilmasto muuttuu Natolle myönteiseksi, Ruotsin jäsenyyshakemus voi tulla ensi syksyn parlamenttivaalien jälkeen ajankohtaiseksi.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Venäjän sisäinen kehitys ja ulkopolitiikan muutos huolestuttavat Suomen ulkoministeriötä. Venäjä näkee yhä selkeämmin maailman perinteisen geopolitiikan silmin, jossa maailma nähdään etupiiritaisteluna. Tämä näkyy nyt selvästi esimerkiksi Ukrainassa.

– Se on ikävää. Tässä ei ole etupiirejä, tämä ei ole nollasumma peliä. Jos Venäjän näkee tämä asian toisin, se tietysti aiheuttaa jännitteitä, toteaa ulkoministeriön Kauppi.

Venäjä vahvistaa asevoimiaan, mitä seurataan huolestuneena myös Suomessa.

– Mutta Venäjän painopiste on strategisten ydinaseiden kohdalla sekä sisäisen turvallisuuden parantamisessa, muistuttaa eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg.

– Venäjä uhka on etelässä, ja Venäjän suuri haaste on idässä, se on Kiina. Baltian maat ja Pohjoismaat eivät missään tapauksessa ole Venäjän turvallisuuspolitiikan painopistealueita, Nyberg arvioi.

EU-kriisi turvauhkana

Suomen turvallisuuspolitiikkaan vaikuttaa myös se, että sotilasliitto Nato etsii juuri nyt rooliaan. Afganistanin operaation päättyessä Nato-maissa on suurta väsymystä kriisinhallintaan.

Mutta suurempi ongelma Suomen kannalta on itse asiassa eurokriisi. Suomen turvallisuuspolitiikan suuri ydin on EU-jäsenyys. Sitähän perusteltiin aikoinaan nimenomaan turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, EU:n jäseninä emme olisi enää koskaan yksin. Nyt EU on kuitenkin kriisissä.

– EU:n sisäisellä tilalla on hyvin syvällisiä vaikutuksia Suomen kansainväliseen asemaan, ja sitä kautta Suomen turvallisuuteen ja turvallisuuspoliittiseen asemaan, arvioi poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.

– Suomen etu on yhtenäinen vahva EU ja siihen meidän kaikki politiikka tähtää.