Papit hakeutuvat politiikkaan

Euroopan taloudellisesta ja sen myötä henkisestä mullistuksesta kertoo paljon se, että Suomesta pyrkii Euroopan parlamenttiin peräti viisi pappia neljästä puolueesta.

Kotimaa
Paneelikeskustelu 21.01.2014
Jutta Urpilaisen koolle kutsumassaan seminaarissa pohdittiin voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää. Mukana paneelissa istuivat kristillisen papiston edustajat.Yle

Euroopan talouden romahtaminen: velkakriisi, pankkikriisi ja niitä seurannut taantuma on silottanut tien uudenlaiselle poliittiselle ajattelulle. Eettisyys ja eettinen markkinatalous kuuluvat jo usean poliitikon sanavarastoon. Euroopan taloudellisesta ja sen myötä henkisestä mullistuksesta kertoo paljon se, että Suomesta pyrkii Euroopan parlamenttiin peräti viisi pappia neljästä puolueesta.

Osa heistä on siirtynyt maallikon tehtäviin jo aiemmin. Ortodoksipastori isä Mitro, siis Mitro Repo, joka valittiin sosiaalidemokraattien listalta europarlamenttiin vuonna 2009 ja piispa Ilkka Kantola myös SDP:stä Eduskuntaan vuonna 2007. Keskustan riveistä ehdolla oleva pappi Sanna Lehtinen toimii tällä hetkellä Mari Kiviniemen eduskunta-avustajana. Kristillisillä ehdolla on pastori Timo Keskitalo ja RKP:llä Pietarsaaren kirkkoherra Bo-Göran Åstrand.

Mitro Revon läpimeno oli viisi vuotta sitten yllätys, sillä kesäkuussa 2009 talouskriisi ei ollut ehtinyt vielä iskeä reaalielämään täydellä voimalla, ei Suomessa eikä muualla.

Kirkko haluaa olla tuomassa ihmisen ja inhimillisen tason näkökulmaa talouden hallitsemaan elämään

Arkkipiispa Kari Mäkinen

Nyt eurooppalaisen ja läntisen elämän eettisyys on noussut yhdeksi eurovaalien pääteemoista. Talouskriisi on aiheuttanut työttömyyttä ja köyhtymistä, mutta monet sanovat sen olevan syypää myös rasismin, ahneuden, itsekkyyden ja muukalaisvihan lisääntymiseen.

– Tunnustan, että on koettu avuttomuutta, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) tiistai-iltana Helsingin yliopistoon koolle kutsumassaan seminaarissa "Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää".

Urpilainen pohti vaikeuksia ja epäonnistumisia euroministereiden Brysselin yöhön venyneissä kokouksissa. Vieressä seminaarissa istuivat kristillisten kirkkojen edustajat, luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen, ortodoksisen kirkon metropoliitta Ambrosius ja katolisen kirkon piispa Teemu Sippo.

– Kirkko haluaa olla tuomassa ihmisen ja inhimillisen tason näkökulmaa talouden hallitsemaan elämään, vastasi arkkipiispa Kari Mäkinen Urpilaisen avunpyyntöön.

Meidän tehtävä on siunata, ei siunailla

Metropoliitta Ambrosius

Mikä on uskonnon paikka kun politiikka huutaa apua

Arkkipiispa Mäkinen, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo ja ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo kävivät alkuviikosta Vatikaanissa Paavia ja kardinaaleja tapaamassa vuotuisella visiitillä. Samaan aikaan Roomassa vieraili talouskomissaari Olli Rehn puhumassa Italian poliittisen johdon kanssa taloudesta. Yhteistä aikaa löytyi lyhyeen tapaamiseen.

– Totesimme, että kyllä me aika erilaisista maailmoista tulimme, jäi arkkipiispalle jäi mieleen tuosta tapaamisesta.

Yle Uutisten haastattelussa arkkipiispa Kari Mäkinen toivotti tervetulleeksi kirkon miesten ja naisten irtautumisen hengellisestä maalliseen vaikuttamiseen.

– Minusta on ihan hyvä että papitkin ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja osallistuvat yhteisten asioiden hoitamiseen, mutta kirkkona kirkko ei osallistu varsinaiseen poliittiseen toimintaan, ei myöskään poliittiseen keskusteluun sinänsä, mutta sen sijaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kyllä, sanoi Mäkinen

Jako on siis selvä, Suomen pääkirkolla ei ole vaalitavoitetta. Eikä sitä ole ortodoksisella kirkollakaan.

– Meidän tehtävä on siunata, ei siunailla, sanoo Metropoliitta Ambrosius

Hän alleviivaa historiaa kirkon vallasta politiikassa.

– Kyllä hajurako kirkon ja poliittisen aktiviteetin välillä on arvokas asia. Historiassa, kun ne ovat sekoittuneet, on käynyt aika huonosti sekä kirkolle että yhteiskunnalle. Ajatellaan vaikkapa paaviuden historiaa tai kirkon roolia Venäjällä tiettyinä aikoina, muistuttaa Metropoliitta Ambrosius.

Yhtään katolisen kirkon pappia ei ole lähdössä vaaleihin, ei edes maallikkojäsentä kun perussuomalaisten Timo Soini päätti jäädä Suomeen johtamaan puoluetta eduskunnasta.

Ehdokasajattelu on muuttunut

Europarlamenttia ei pidetä enää epäonnistuneiden tai ryvettyneiden poliitikkojen hautausmaana. Toukokuun vaaleissa listoille ei myöskään ole ilmestynyt viihdemaailman eikä urheilun tunnettuja nimiä herättämään äänestäjiä. Sen sijaan ehdokkaina on raskaan sarjan poliitikkoja: entisiä ja nykyisiä ministereitä sekä europarlamentaarikkoja, kansanedustajia, yritysmaailman henkilöitä, tutkijoita ja professoreita eri elämän alueilta sekä kirkkojen miehiä ja naisia.

Kukaan ei vielä uskalla arvioida äänestysprosenttia, mutta sen uskotaan tämän hetkisessä tilanteessa yltävän yli edellisten vaalien runsaan 40 prosentin.

Eurooppalaiset kysymykset: raha, kilpailukyky, luonnonvarojen riittävyys ja saatavuus, köyhyyden lisääntyminen, siirtolaisuus ja rauhan säilyttäminen ovat myös suomalaisia kysymyksiä.

Korjaus 23.1. klo 9.35: Ilkka Kantola valittiin eduskuntaan 2007, ei 2011.