Pelletillä on uusi mahdollisuus

Suomalaisten tulipesissä palaa pääasissa koivupuu, mutta kuka tietää, mihin ryöpsähtää pelletin suosio. Suomessa on kehitetty uusi pelletinsyöttöjärjestelmä, jolle haetaan parhaillaan patenttia. Seinäjokelainen takkamestari kertoo loimaalaisesta keksinnöstä.

Kotimaa
takkatuli pelletti palaa takassa
Takassa palaa pelletti. Systeemi on loimaalaisen Matti Mäkelän suunnittelema ahjopoltin, jolle haetaan parhaillaan patenttia. Elina Niemistö / Yle

Seinäjokelaisen muurarimestari Sami Ojasen takassa palaa pelletti. Palo on reipasta, liekit loimuavat korkealle, ilma selvästi kiertää.

– Kyseessä on loimaalaisen kollegan Matti Mäkilän valmiiksi saama pelletinsyöttösysteemi. Se on ensimmäinen toimiva pelletinpolttosysteemi, jota itse olen kokeillut, kehaisee Ojanen.

Pellettiä käyttävään ahjosyöttimeen on parhaillaan haussa patentti. Takassa ilma kiertää painovoimalla eli mitään puhaltimia ei ole. Pellettiä systeemi syöttää automaattisesti vähän kerrallaan säiliön loppuun asti. Pelletti palaa iloisesti ja kunnolla, eikä lämpöarvossakaan ole moittimista.

Muurarimestarin usko siihen on vahva.

– Epäilemättä pelletti tekee uudelleen tuloaan. Ei puunpoltto poistu mihinkään, se on varmaa, mutta etenkin näin varaavassa takassa pelletti kyllä puoltaa paikkansa, sanoo Ojanen.

– Se on siistiä ja palaa puhtaasti. Sen häkäpäästöt ovat pienemmät kuin koivulla.

Ojanen uskoo pellettiin myös juuri siitä syystä, että keskustelu hiukkaspäästöistä on käynyt viime aikoina kiivaana.

– Kysyntä on juuri nyt tästä syystä ryöpsähtämässä.

Korjausrakentaminen työllistää muurareita

Muurarimestarin kanssa keskustelu kääntyy tietenkin myös takkoihin sinänsä. Markkinoilla on runsaasti valmistakkoja ja kevyttakkoja, myös valmistajia ja tekijöitäkin on joka lähtöön. Sami Ojanen sanoo kuitenkin, että käsintehdyn muuratun takan kysyntä on hyvä.

– Toki meidän ammattikunta pienenee, hän myöntää. – Mutta käsintehtyjä takkojakin moni haluaa ja pitäähän ne valmistakatkin pystyttää ja muurata.

Se, mikä muurareita tänä päivänä eniten työllistää, on korjausrakentaminen. Etenkin 1980-luvun takkoja korjataan nyt. Rakentamistekniikka oli silloin toisenlainen ja muurarimestari toteaakin, että monessa niistä on nyt suuri paloturvallisuusriski.

– Niissä on aikamoinen pommi. Suosittelisin, että ihmiset tarkistuttaisivat 80-luvun takkansa ja niiden kunnon, sanoo Ojanen.

Muurarina Ojanen tietenkin suosii mieluummin myös kunnon harkkohormia kevyiden teräshormien sijaan.

– Teräshormien turvallisuudesta on viime aikoina paljon puhuttu. Ja aiheesta, toteaa Ojanen.

Rakentaminen käytännönläheistä nyt

Suomalaisten kodeista löytyy takkoja eri tarkoituksiin. 1970-luvulla rakennettiin avotakkoja makkaranpaistoon tai ihan vain koristeeksi. Koristerakentamista on ollut myös paljon sen jälkeenkin. Nyt rakentamisen trendit ovat jälleen muuttuneet.

– Sanoisin, että nyt ne ovat taas käytännönläheisempiä. Nyt takka on taas tarkoitettu lämmittämään.

Mutta yhtä asiaa hän vielä toivoisi. Muurauksen lupakäytännöissä on Ojasen mielestä puutteita. Luvat ovat liian löyhät.

– Kuka tahansa saa tulisijoja asentaa ja muurata. Vaikka kyse on niinkin suuresta asiasta kuin paloturvallisuudesta, harmittelee muurarimestari.