Venäjän verkossa: Ansioistaan palkitut

Suomalaiset eivät tunne vetoa ainoastaan Pietariin suuntautuviin ryyppyreissuihin ja sen iloisiin daameihin, kertoo Argumenty nedeli. Suomalaiset kaipaavat taas Venäjän alamaisiksi. Julkaisun on asiasta vakuuttanut kansanedustaja Reijo Tossavainen (ps.), jonka mukaan Suomi on historiansa aikana ollut todella vapaa vain lyhyen aikaa – Venäjän suuriruhtinaskuntana.

Venäjän verkossa
Grafiikka.
Sergei Chirkov / EPA / YLE Uutisgrafiikka

Kauan sitten Suomen ja silloisen Neuvostoliiton nuorisojärjestöt antoivat oman merkittävän panoksensa maiden hyville suhteille järjestämällä vuorovuosin nuorison ystävyysleirejä. Niitä valmisteltiin aina huolellisesti ja korkeimmalla mahdollisella tasolla. Sekä aiheet että puhujat sovittiin hyvissä ajoin etukäteen.

Yhden tällaisen leirin valmistelukokouksessa Nuoren keskustan liiton silloin vielä tuore puheenjohtaja Esko Aho yllätti muut ehdottamalla yhdeksi käsiteltäväksi teemaksi ekologisia ongelmia. Mitä ongelmia mahdatte tarkoittaa, tivasi neuvostovaltuuskunnan johtaja. ”Teollistumisesta aiheutuvaa vesien ja ilman saastumista”, Aho vastasi, mihin vastapuolen päämies jyrähti: ”Teillä kapitalistisessa Suomessa saattaa tällaisia ongelmia olla, mutta meillä Neuvostoliitossa niitä ei ole”.

Saman sukuinen keskustelu käytiin uudelleen tammikuun puolivälissä, kun Venäjän presidentin hallinnon alaisessa kansantalousakatemiassa järjestettiin talouskysymyksiin keskittynyt nelipäiväinen Jegor Gaidar –foorumi otsikolla: ”Venäjä ja maailma: kestävä kehitys”. Puhetta johti uudistusmielisenä tunnettu Rosnanon hallituksen puheenjohtaja Anatoli Tshubais.

Ei syytä huoleen

Konferenssin teemoihin johdatteli akatemian arvostettu rehtori Vladimir Mau laatulehti Kommersantille etukäteen myöntämässään laajassa haastattelussa. Hän totesi, että toisin kuin usein kuvitellaan, kehittyvät taloudet eivät ole niitä maailmantalouden vetureita, jotka nostaisivat sen nykyisestä kriisistä. Nousu lähtee länsimaista, koska talouden uusia rakenteita syntyy kehittyneisiin, ei kehitysmaihin.

Itse konferenssissa keskustelua talouden uusista rakenteista jatkoivat Venäjän pääomasijoitusyrityksen johtaja Igor Agamirzjan ja tilaisuudessa suomalaista asiantuntemusta edustanut East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho. Molemmat varoittivat, että työmarkkinoilla tapahtuu väistämättömiä ja kipeitä muutoksia. Perinteiset työpaikat vähenevät ja massatuotannon työläisammatit häviävät. Aho kertoi, että esimerkiksi Suomessa perinteisistä työpaikoista häviää kolmannes vuoteen 2025 mennessä.

Vaan eipä huolta. Venäjän kauppa- ja teollisuusministerin Denis Manturovin mukaan tämä ei Venäjälle ole suurikaan uhka. Näin siksi, että Venäjällä ammattityöntekijöistä on huutava pula ja työn tuottavuuskin pitäisi saada nousuun.

Niinistölle tunnustusta

Ahon ohella toinenkin suomalainen sai vuodenvaihteessa Venäjän mediassa merkittävää myönteistä huomiota osakseen, nimittäin presidentti Sauli Niinistö. Hänen Joulun alla Hufvudstadsbladetille ja Svenska Dagbladetille myöntämänsä haastattelu noteerattiin ainakin kymmenessä eri mediassa. Niissä Niinistön tulkittiin asettuneen EU:n ja Venäjän välisissä arvokiistoissa Venäjän puolelle Euroopan unionia vastaan. Tosin tällainen tulkinta edellytti venäläiseltä medialta varsin väljää tekstianalyysia, ilmoittihan Niinistö pitävänsä huolestuttavana sitä, että Venäjä näyttää hylkivän liberaaleja arvoja, siis juuri niitä, jotka EU haluaisi sen omaksuvan.

Presidenttimme todettiin myös jälleen kerran toistaneen, ettei kysymys Naton jäsenyydestä ole Suomelle ajankohtainen. Ongelmaksi alkaa pikku hiljaa muodostua se, että mitä pontevammin asiaa Suomessa toitotetaan, sitä epäluuloisemmaksi venäläinen käy – kova elämä kun on opettanut hänet lukemaan rivien lisäksi myös rivien välit.

Yhteinen pohja löydetty

Toisen merkittävän haastattelun Joulun alla antoi Suomessa toimivan diplomaattikunnan vanhin, Venäjän suurlähettiläs Aleksander Rumjantsev.

Kun hän aikanaan saapui Suomeen, arveltiin yleisesti, että tämän tiedemiestaustaisen herrasmiehen päätehtävä oli myydä Suomeen venäläinen ydinvoimala. Monen mutkan jälkeen tavoite on nyttemmin toteutumassa, eikä asia todellakaan ole jäänyt Venäjän medialta huomaamatta. Yhdestäkään toisesta suomalais-venäläisestä hankkeesta ei viime aikoina ole kirjoitettu yhtä paljon kuin Fennovoiman ja Rosatomin Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi-1 –reaktorista. Hankkeen kun uskotaan raivaavan Rosatomille tien koko EU:n markkinoille.

Itar-Tassin julkaisemassa haastattelussa käydään läpi tunnettuja asioita korkean tason hyvistä suhteista. Välejä rasittaneista lapsikiistoistakin suurlähettiläällä on hyviä uutisia kerrottavana. Sen jälkeen kun Venäjä liittyi Haagin lasten oikeuksia koskeviin yleissopimuksiin, ongelmien ratkaisulle on löytynyt yhteinen pohja. Rumjantsev muistutti, että perheiden lukumäärään nähden ongelmia on sittenkin ollut vähän. Myös hän oli pannut merkille, että ongelmatapauksia on mediassa vääristelty, koskapa hän haastattelussa vetosi journalisteihin, jotteivät nämä enää julkaisisi niistä tarkistamattomia tietoja.

Juoppous lisää orpoutta

Venäjällä on toki yhä journalisteja, jotka noudattavat suurlähettilään toivetta. Hyvän esimerkin antoi Novaja gazetan Natalia Tshernova tammikuun 15. julkaisemassaan artikkelissa, jonka raflaava otsikko oli ”Ryyppäävästä ja köyhästä maasta tulee väistämättä orpoja”. Sen lähtökohtana oli Venäjällä viime vuonna tapahtuneita adoptioita koskenut tutkimus ja lapsiasiamies Pavel Astahovin aihetta käsitellyt tiedotustilaisuus.

Osoitettuaan ensin, että Astahovin antama kuva Venäjän sijaishuoltolaitoksen toiminnasta ei vastannut tutkimuksen tuloksia, kirjoittaja otti esiin Venäjän median tavan käsitellä Suomessa tapahtuneita lasten huostaanottoja. ”Arvostelemme kovasti suomalaisia siitä, että Suomessa lapsi otetaan pois perheestä pepulle läpsäisyn takia”, Tshernova kirjoittaa, ja jatkaa: ”Saattaa syntyä mielikuva, että kyse on tavasta vainota venäläisiä perheitä, mutta näin ei asia ole. Suomi vain on sosiaalivaltio, jossa mikä tahansa perheväkivalta on kiellettyä”.

Palkittuja suomalaisia 

Lopuksi myönteinen uutinen. Presidentti Vladimir Putin palkitsi Joulun alla kahdeksan ulkomaalaista korkeasti arvostetulla Ystävyyden kunniamerkillä. Joukossa oli peräti kaksi Suomen kansalaista. Toinen oli Jelena Timtšenko ja toinen Ksenia Frank. Jos nämä henkilöt ovat joillekin jääneet tuntemattomiksi, todettakoon, että ensimainittu on Suomen rikkaimman miehen Gennadi Timtšenkon puoliso ja toinen on hänen tyttärensä. Isä Timtšenko itse on Hartwall –areenan toinen omistaja ja monien mielestä Vladimir Putinin henkilökohtainen kassanhoitaja.

Näin olivat asiat tänään. Venäjän verkossa jälleen neljän viikon kuluttua.

Jarmo Mäkelä