Suomalaisyritykset haluavat oman siivunsa viinarallista

Suomalaisten viinantuonti Virosta on edelleen kasvussa. Suomalaisyritykset keksivät keinoja saadakseen oman osuutensa viinarallista.

Kotimaa
Nuori nainen odottaa suuren alkoholilastinsa kanssa kuljetusta helsingin terminaalissa kesällä 2013.
Suomalaiset tuovat Virosta yhä suurempia yksittäisiä lasteja alkoholia, mutta viranomaisten keinot puuttua viinaralliin ovat rajalliset.Yle

Osa kansanedustajista ja Panimoliitto syyttävät Suomen alkoholiverotusta kiihtyvästä alkoholin maahantuonnista. Vero nousi jälleen vuodenvaihteessa.

Viime vuoden maaliskuussa Tallinnan satamaan avattiin SOK:n omistama Prisma Express. Sen tarkoitus on kilpailla laivaturistien huomiosta alueen muiden kauppojen kanssa.

- Fakta on, että satama-alueella myydään merkittävästi alkoholia ja osuutemme otetaan olemassa olevasta virrasta, kertoo Viron Prismojen johtaja Janne Lihavainen.

Laivayhtiö Eckerö Line mainostaa nettisivuillaan pakettiautoja vuokrattavaksi “juhlajuomien” hakua varten. Auton voi ajaa laivaan, mutta Tallinnan päässä sitä ei saa ajaa ulos. Eckerö Linen toimitusjohtaja Irja Haneliuksen mukaan palvelua ei kuitenkaan ole tehty alkoholin hamstraamiseen.

- Saa sillä ostaa makeisia, kosmetiikkaa, ihan mitä vaan! Asiakas ei ole sitoutunut ostamaan yhtään mitään vuokratessaan sen auton. Se on yksi mahdollinen käyttökohde sille, jos on esimerkiksi tulossa perhejuhlat, sanoo Hanelius.

Haneliuksen mukaan Eckerö Linen pakettiautopalvelu on tarkoitettu liikkumista helpottamaan.

- Kaikilla asiakkailla ei ole autoa käytössä. Se on tehty nimenomaan ostosten tekemiseksi, mutta toisaalta myös helpottaa kotiin kuljettamista

Lihavaisen mukaan Prisma Expressistäkään ei rahdata pelkkää viinaa.

- Suomalaiset ostavat hyvin paljon myös käyttötavaroita ja päivittäistavaroita, mutta alkoholi puhuttaa.

Prisma Expressin nettisivuilla voi vertailla hintoja Tallinnan satamassa sijaitsevaan suureen viinakauppaan, Superalkoon. Superalko on Prisma Expressin merkittävä kilpailija.

Lihavaisen mukaan alkoholin kokonaismyynnin kasvattaminen ei kuitenkaan ole kaupan tavoitteena.

- Ensimmäistäkään toimenpidettä ei ole tehty, että viinan myynti lisääntyisi. Eikä tulla tekemään, Lihavainen kertoo.

Tullilla ei mahdollisuuksia valvoa liikatuontia

Aiemmin laivayhtiöt saivat toimittaa alkoholilastin asiakkaalle satamaan. Tullin valvontaosaston päällikön Sami Rakshitin mukaan alkoholin tuontimäärät ovat pudonneet, kun tulli puuttui niin sanottuun terminaaliluovutukseen.

- Meidän tietojen mukaan tätäkin on tapahtunut, että alkoholi ei ole koskaan edes käynyt siellä laivalla, Rakshit kertoo.

Nyt ilman autoa matkustavien on itse kyettävä kantamaan ostoksensa pois aluksesta. Se on vähentänyt jalan matkustavien tuomia alkoholilitroja, mutta automatkustajien tuomiin määriin se ei ole vaikuttanut. Rakshitin mukaan joskus mennään jopa ajoneuvojen kantokyvyn rajoilla.

Prisma Expressin Lihavaisen mukaan mielikuva auton jouset pohjassa viinaa raahaavista suomalaisista on yksipuolinen.

- Suurin osa asiakkaista on ilman autoa. Varmaan yli 90 prosenttia on niitä, jotka omin käsin kantavat. Se on varmaan 6-7 laatikkoa se raja, minkä yksi ihminen jaksaa kantaa, Lihavainen arvioi.

Suomalaisten ulkomailta tuoman alkoholin määrä on kasvussa. Syyskuusta 2012 elokuuhun 2013 ulkomailta tuotiin 11,5 prosenttia enemmän alkoholia kuin vuotta aiemmin. Litroissa mitattuna alkoholia tuotiin yli 75 miljoonaa litraa.

Rakshitin mukaan tullilla ei riitä resurssit valvoa tuontirajoja ylittäviä matkustajia.

- Käytännössä ei ole mitään mahdollisuuksia valvoa, että kun tulee 2000 matkustajaa, että saataisiin kattava otos edes yhdestä laivasta.

- Kansainväliset arviot ylipäänsä ovat, oli tuote kuin tuote, että noin kymmenen prosenttia jää kiinni. Voi olla, että tässä kohtaa määrät ovat huomattavasti pienempiä, arvelee Rakshit.

Viron viinarallista keskustellaan A-studiossa perjantaina 24.1. klo 21 TV1:llä. Studiossa kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä alkoholitutkija Esa Österberg Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta. Osallistu keskusteluun Twitterissä (siirryt toiseen palveluun) (#astudio) ja Facebookissa (siirryt toiseen palveluun).