Koripalloa ja näyttelemistä keskellä koulupäivää

Monissa suomalaisissa kouluissa on siirrytty kokeilemaan niin sanottua joustavaa tuntijärjestelmää, jossa kerhotunteja pidetään keskellä koulupäivää. Opetushallituksen kokeilussa on mukana 40 koulua, ja muutamassa kunnassa malliin on siirrytty omatoimisesti.

Kotimaa
Lapset pelaavat koripalloa kerhotunnilla Renkomäen koulussa Lahdessa.
Aada Vesanoro (oik.) pelaa kerhotunnilla koripalloa Renkomäen koulussa Lahdessa.Yle

Renkomäen koulussa Lahdessa koulupäivän viides tunti on viime syksystä lähtien ollut joissakin luokissa pari kertaa viikossa kerhotunti. Tarjolla on liikuntaa, teatteri-ilmaisua tai muuta puuhaa luokkakerhossa. Kerhoja vetävät ohjaajat järjestöistä ja seuroista tai opettajat itse. Lisäksi jotkin välitunnit ovat tavallista pidempiä ja liikunnallisia.

Neljäsluokkalaiset harjoittelivat keskiviikkona kerhotunnilla koripalloa. Aada Vesanoro kehuu uutta koulupäivää.

- Se on ihan hyvä ainakin meidän luokan pojille, kun ne on vähän semmosia villejä ja muutenkin on kiva, kun on liikkaa keskellä päivää. Pääsee välillä keskittymään muuhunkin kuin äidinkieleen tai matematiikkaan.

Asko Papinkivi
Asko Papinkivi.Yle

Samaa mieltä on luokkakaveri Asko Papinkivi.

- Saa purettua kaiken energian sinne liikuntaan, että ei ole sitten niin mikään villi siellä tunnilla.

Rehtori Karoliina Mäkelä kertoo, että kokeilussa ovat mukana vapaaehtoiset opettajat luokkineen. Kokemukset ovat hyviä.

- Kaikki oppilaat ovat olleet aika iloisia ja onnellisia siitä, että heillä on tämmönen mahdollisuus valita tai mahdollisuus vaikuttaa yhtenä päivänä tai yhtenä tuntina, että mitä he haluaa koulussa tehdä.

Opetushallitus kannustaa kokeilemaan

Opetushallituksen joustavan koulupäivän kokeilu ei ole uusi idea. 2000-luvun alkupuolella samantyyppistä mallia kokeiltiin eheytetyn koulupäivän nimellä joissakin kouluissa Jyväskylän yliopiston johdolla. Myös tuolloin tulokset olivat kannustavia. Malli ei kuitenkaan lähtenyt laajemmin leviämään.

Opetushallituksen erityisasiantuntija Riitta Rajala toivoo, että nyt aika olisi kypsä laajemmallekin muutokselle. Syksyllä alkaneen kokeilun palaute on ollut erittäin myönteistä ja tänä vuonna koulujen kerhoihin on korvamerkitty 8 miljoonaa euroa valtion tukea. Rajala kertoo, että nyt sitä suunnataan erityisesti yläkouluikäisten oppilaiden kerhoihin.

Kouluviihtyvyyden parantamisessa joustava koulupäivä ja harrastusten tuominen osaksi koulua ovat hänen mielestään hyvä keino.

- Tämmösillä pienillä rakennemuutoksilla ja rytmittämisellä saadaan muutoksia kouluhyvinvointiin ja koulun ilmapiiriin, sanoo Rajala.

Kokeilukouluissa on huomattu, että viihtyvyyden myötä paranee myös oppimismotivaatio.

Epäilijät pelkäävät pidempiä koulupäiviä

Ihan kaikki eivät suhtaudu täysin varauksettomasti joustavuuteen, vaikka palaute on ollut pääosin myönteistä. Jotkut vanhemmat ovat esimerkiksi esittäneet huolensa koulupäivän pitenemisestä ja osaa opettajistakin koulupäivän rakenteen muokkaaminen on arveluttanut.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen pitää koulun yhteydessä olevia kerhoja kerhoja hyvänä asiana, mutta ne sopivat paremmin alkamaan heti koulun jälkeen.

- Vaarana on, että jos kerho on keskellä päivää, koulupäivä pitenee. Liittona tietysti olemme huolissamme, jos opettajille tulee keskelle päivää hyppytunteja, Luukkainen toteaa.

Kokeilukouluissa päivä on pidentynyt korkeintaan tunnilla, monissa pidempi harrastushetki on nipistetty muista välitunneista. Ja esimerkiksi Renkomäen koulussa opettajat ovat saaneet kerhotunnista korvauksen kerhon vetämisestä.

Lapset leikkivät kerhotunnilla Renkomäen koulussa Lahdessa.
Yle

Luukkaista mietityttää myös valinnanvapaus.

- Jos lasta ei tarjolla olevat kerhot kiinnosta, tuleeko kerhosta silloin käytännössä pakko? Ihan koko harrastuskirjo ei kuitenkaan voi olla tarjolla, Luukkainen pohtii.

Luukkaista huolettaa myös kuntien rahapula, uusi järjestelmä kun vaatii myös rahaa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sitä ei tahdo kunnista löytyä, kun nytkin kouluissa puolitetaan pyyhekumeja ja kotitaloustunneilla säästetään maidon käytöstä.

- Herää kysymys, että mistä raha otetaan. Jos halutaan toteuttaa tällainen asia, joka on vähän myös imagollinen. Se ei ole hyvä asia, jos se on pois perustoiminnoista.