Hauras Keski-Afrikan tasavalta ajautui täyteen sekasortoon – mistä kriisissä on kysymys?

Suomi päättää lähipäivinä osallistumisestaan Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaatioon. Keski-Afrikan tasavalta on ajautunut täysin sekasortoiseen tilaan, ja YK on varoittanut kansanmurhan vaarasta.

Ulkomaat

Keski-Afrikan tasavalta on maailman köyhimpiä ja tuntemattomimpia valtioita. Muu maailma ei ole kiinnittänyt Keski-Afrikan tasavaltaan juuri huomiota ennen maan kriisin kärjistymistä kansanmurhan partaalle.

Ranskan entinen siirtomaa on ollut epävakaa vuosikymmenten ajan, mutta viime vuonna asiat kääntyivät entistä huonompaan suuntaan, kun maan itä- ja pohjoisosissa kootut Séléka-kapinalliset tekivät vallankaappauksen.

Armeijasta ei ollut kapinallisille vastusta ja maaliskuussa nämä valtasivat pääkaupunki Banguin ja syrjäyttivät tuolloisen presidentin François Bozizen.

Valtaan nousi Sélékan tukema Michel Djotodia, jonka piti lakkauttaa kapinallisjoukot ja muodostaa maahan uusi armeija. Séléka-joukot kuitenkin kieltäytyivät hajoamasta ja väkivalta kiihtyi.

Pääosin islaminuskoiset Séléka-kapinalliset tekivät iskuja kristittyjä vastaan ja kristittyjen aseelliset ryhmät vastasivat kostotoimilla. Enemmistö Keski-Afrikan tasavallan 4,6 miljoonasta asukkaasta on kristittyjä.

Väliaikainen presidentti Djotodia ei kyennyt hillitsemään tilannetta, ja taipui lopulta eroamaan tammikuussa kansainvälisen painostuksen alla.

Tilannetta sekoittaa se, että erilaiset rikollisjoukot ovat käyttäneet sekasortoa hyväkseen ja ryhtyneet ryöstelemään ihmisiä.

"Koston kierre - mutta ei vielä uskonsota"

Tällä hetkellä Keski-Afrikan tasavallassa on meneillään koston kierre. Sekä Séléka-kapinallisten että kristittyjen aseellisten ryhmien epäillään syyllistyneen sotarikoksiin. Jo viime marraskuussa YK varoitti kansanmurhan vaarasta.

Paikallinen nuori elehtii videokameran edessä pieni veitsi kädessään ennen kuin sotilaat tulevat sysäämään hänet sivuun.
Maan pääkaupungissa Banguissa 22. tammikuuta kuvatussa materiaalissa nuori mies elehtii protestoiden kameran edessä ennen kuin sotilaat sysäävät hänet syrjään.Reuters-TV

Lähes miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan, ja yli kaksi miljoonaa on avun tarpeessa. YK:n mukaan väkivaltaisuuksissa on kuollut ainakin yli 2 000 ihmistä - uhrien todellista määrää on kuitenkin vaikea arvioida.

Séléka muodostui pienemmistä kapinallisryhmistä, kun François Bozizeen tyytymättömät Keski-Afrikan tasavallan itä- ja pohjoisosien alueelliset johtajat kokosivat joukkoja kaapatakseen vallan.

Uskonnollisia motiiveja Séléka ei ole esittänyt, sanoo Afrikan kriisejä tutkinut yleisen historian dosentti Risto Marjomaa Helsingin yliopistosta.

- Séléka ei ole ideologinen järjestö. Ne jotka eivät päässeet Bozizen aikana rahanjakoon loivat Sélékan, joka myöhemmin hajosi käsiin.

Väkivalta on kuitenkin muuttunut uskonryhmien väliseksi. Kriisissä on Marjomaan mukaan kysymys ennen kaikkea eri ryhmien välisestä valtataistelusta ja kansallisen omaisuuden uusjaosta. Keski-Afrikan tasavallassa on huomattavia mineraaliresursseja, joista tavallinen kansa ei ole päässyt hyötymään.

Siirtomaavaltojen "jakojäännös"

Vuonna 1960 Ranskan siirtomaavallan alta itsenäistynyt Keski-Afrikan tasavalta on etnisesti ja kielellisesti hajanainen maa, johon ei ole muodostunut kansalaisia yhdistävää identiteettiä. Dosentti Risto Marjomaa kuvaa, että Keski-Afrikan tasavallan rajalinjat vedettiin eräänlaisen siirtomaavaltojen jakojäännöksen ympärille.

Keski-Afrikan tasavalta on ollut pitkään epävakaa ja nykyinen kriisi on jatkumoa eri ryhmien vuosia jatkuneelle sekavalle valtataistelulle. Keski-Afrikan tasavallassa on useita vahvoja alueellisia ryhmiä, jotka keskittyvät vahvojen johtajien ympärille. Johtajat ovat koonneet valtaklikkejä ja tästä on seurannut vallankaappauksia.

- Valtio on rakentunut siten, että yksi heistä on noussut presidentiksi ja pysynyt vallassa tiettyjen muiden vahvojen johtajien tukemana, Marjomaa sanoo.

Valtataistelu on vähitellen rapauttanut valtiota, jonka rakenteet ovat lopulta hajonneet täysin. Tällä hetkellä Keski-Afrikan tasavallassa ei enää käytännössä ole armeijaa ja poliisivoimia.

EU turvaamaan avustuskuljetuksia

Euroopan unioni lähettää Keski-Afrikan tasavaltaan enintään noin tuhat sotilasta. Suomi päättää osallistumisestaan lähipäivinä. Suomesta lähtee todennäköisesti muutamia upseereja ja enintään muutamia kymmeniä sotilaita.

Yhteenveto Keski-Afrikan tasavalta kriisistä.
Yle Uutisgrafiikka

Ensimmäisten EU-joukkojen arvioidaan saapuvan pääkaupunki Banguihin aikaisintaan helmikuun lopussa. Joukkojen on tarkoitus turvata avustuskuljetuksia ja pakolaisia. Ranskalla on entisessä siirtomaassaan noin 1 600 sotilasta ja Afrikan unionin sotilaita maassa on noin 6 000.

Kansainväliset joukot eivätole kyenneet hillitsemään väkivaltaa. Niiden toivotaan kuitenkin vakauttavan Keski-Afrikan tasavallan tilannetta sen verran, että maassa saataisiin aloitettua rauhanprosessi.

Keski-Afrikan tasavallan väliaikainen presidentti Catherine Samba-Panza.
Vasta valittu Keski-Afrikan tasavallan väliaikainen presidentti Catherine Samba Panza pyrkii aloittamaan rauhanneuvotteluja. Issouf Sanogo / AFP

Uudeksi väliaikaiseksi presidentiksi valittiin maanantaina pääkaupunki Banguin pormestari Catherine Samba Panza. Hän on vaikean tehtävän edessä. Dosentti Risto Marjomaa toteaa, että Samba Panzan on neuvoteltava hyvin monenlaisten tahojen kanssa ja pyrittävä kompromisseihin.

- Perinteisesti presidentin valta ei ole juuri ulottunut pääkaupungin ulkopuolelle, Marjomaa sanoo.