Panimoala hillitsisi Viron viinarallia alkoholin veronalennuksella

Panimoliiton toimitusjohtajan mukaan yksi syy panimoalan työpaikkojen häviämiselle on viinaralli. Hänen mukaansa nykyään enää alle puolet yksityisesti maahantuodusta oluesta on Suomessa tuotettua.

Kotimaa
Hartwallin Lahden tehtaalla olutpakkauksia 13. toukokuuta 2009.
Olutpakkauksia Hartwallin Lahden tehtaalla.Jarno Mela / Lehtikuva

Panimoalan mielestä paras ratkaisu estää Viron viinarallia olisi laskea maltillisesti alkoholiveroa. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussan mukaan verotus pitäisi säätää sellaiselle tasolle, että se ei enää houkuttelisi hakemaan juomia Virosta. Asiaa käsiteltiin Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa.

Keskusteluun osallistunut Pienpanimoliiton toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen kannatti myös maltillisia alkoholiveron alennuksia.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että se olisi alkoholipoliittisestikin viisasta, koska se ei millään tavalla tue fiksua juomakulttuuria, että sieltä hamstrataan suuria määriä ja sitä kautta tämmöistä haittakulutusta kasvatetaan, Ussa sanoi.

Viinaralli vie panimoalan työpaikkoja Suomesta

Ussan mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 2 300 panimoalan työpaikkaa. Hän arvioi, että alan työpaikat ovat vähentyneet viime vuosina Suomessa. Tälläkin hetkellä alalla on yt-neuvotteluja käynnissä.

Ussa sanoi, että yksi syy työpaikkojen häviämiselle on viinaralli. Hän totesi, että jos kuluttajat ovat Tallinnan satamassa, niin teollisuuden pitää myös olla siellä.

– Kymmenen vuotta sitten se oli pääsääntöisesti Suomessa pantua olutta, mitä tuotiin. Tänä päivänä arvioidaan, että se on alle puolet siitä yksityisestä maahantuonnista. On menetetty markkinaosuuksia, Ussa sanoi.

Pienpanimoliiton toimitusjohtaja Pekka Kääriäisen mukaan myös pienpanimot ovat kiinnostuneita Viroon lähtemisestä.

Hänen mukaansa pienpanimot haluaisivat edistää olutkulttuuria ja saada omia tuotteitaan helpommin kuluttajien saataville kohtuuhintaan. Viron kautta se onnistuisi.

– Totta kai Tallinna on niin lähellä, että se kiinnostaa. Varmaan ennemmin tai myöhemmin myös näitä pienpanimo-oluita sieltä löytyy. Joitakin löytyy jo tänä päivänäkin, Kääriäinen sanoi.

Alkoholihaittojen kimppuun valistuksella

Kääriäisen mielestä paras keino alkoholihaittojen vähentämiseksi olisi oikean informaation jakaminen. Esimerkiksi hän nosti ruokaan liittyvän terveystiedottamisen. Hänen mielestään samaa reseptiä voisi käyttää myös alkoholin haitoista kertomiseen.

– On ollut rasvaprojekti, on edes autettu kasviksia ja muuta terveellistä ruokaa. Miksi ei tätä voitaisi aivan yhtä hyvin ajaa alkoholin kanssa, Kääriäinen pohdiskeli.

Ussan mukaan toinen hyvä esimerkki on liikenneturva, jossa on tehty valistustyötä ja saavutettu tuloksia.

– Kyllä teollisuudenkin näkökulmasta tällainen fiksu juomakulttuuri on tietysti ensisijainen tavoite. Silloin tulee myös vähemmän painetta teollisuutta kohtaan ja näitten lisärajoitusten laatiminen vähenee, Ussa sanoi.

Kääriäisen mukaan pienpanimoiden näkökulmasta Suomessa vähittäiskaupassa myytävän oluen alkoholipituisuusrajaa pitäisi nostaa, jotta oluen maku nousisi etusijalle.

Hänen mielestään keskustelu pyörii liikaa juomien alkoholipitoisuuden ympärillä sen sijaan, että puhuttaisiin mausta ja eri käyttötilanteista.