VM:n Pekkarinen: Yleinen alv ei nouse ensi vuonna

Alennettuja arvonlisäveroja voidaan kuitenkin nostaa, ylijohtaja Jukka Pekkarinen sanoo. Kolmen miljardin säästöt eivät hänen mukaansa riitä julkisen talouden tasapainottamiseen pitkällä aikavälillä.

politiikka
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tilaisuudessa maanantaina 27. tammikuuta 2014.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tilaisuudessa maanantaina 27. tammikuuta 2014. Jarno Mela / Lehtikuva

Yleinen arvonlisävero ei ensi vuonna nouse, mutta kaikkiin alennettuihin arvonlisäverokantoihin kohdistuu nostopaine, arvioi valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tilaisuudessa maanantaina.

Alennettu arvonlisävero koskee muun muassa ruokaa, majoitus- ja ravintolapalveluja, lääkkeitä, kirjoja ja kulttuuritapahtumia.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n veroseminaarissa puhunut Pekkarinen pitää alennettuja arvonlisäveroja valtion näkökulmasta "kalliina tukimuotona" pienituloisille.

– Useassa tapauksessa tavoitteet saadaan halvemmin aikaiseksi esimerkiksi suorin tulonsiirroin tai muilla keinoin. [Alennetussa verokannassa] tavallaan euroja menee harakoille.

Pekkarisen mukaan myös kiinteistöjen ja muiden "liikkumattomien verotuskohteiden" verotusta voitaisiiin kiristää.

Arvonlisäverokantoja nostettiin edellisen kerran viime vuoden alussa. Sekä yleinen että alennetut arvonlisäverokannat nousivat tuolloin prosenttiyksiköllä.

"Kolme miljardia ei riitä"

Hallitus valmistelee parhaillaan uusia valtion talouden säästöpäätöksiä. Jotta valtion velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen saataisiin taittumaan, pitäisi valtiovarainministeriön arvion mukaan säästää noin kolme miljardia euroa aikaisempien säästöpäätösten lisäksi. Se on Pekkarisen mukaan kuitenkin vasta alkua.

– Koko julkista taloutta ajatellen kolmen miljardin vahvistuminen ei yksinään riitä. Jo valtiovarainministeriön aiemmat laskelmat osoittavat, että kestävyyden turvaamiseksi pidemmällä ajalla tarvitaan koko julkisessa taloudessa 8–9 miljardin euron vahvistuminen.

– Sen saavuttaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta, eläkejärjestelmän uudistusta, tehokkaampaa julkista palvelutuotantoa, Pekkarinen luettelee.

Ensi vuonna suuria leikkauksia ei kuitenkaan vielä voi tehdä, sillä suhdannekehitys on heikkoa, hän arvioi.

Työn verotuksessa ei Pekkarisen mukaan ole kiristämisen varaa, eikä juuri muussakaan verotuksessa.

– Olemme nousemassa Ruotsin tasolle ja Norjan olemme jo ohittaneet. Pelivara on hyvin pieni. Tärkeämpää on se, että verotuksen rakenne on llinjakas ja talouden toiminta mahdollisimman suuressa määrin häiritsemätöntä.