Kasvatustieteilijä kauhistelee päiväkotitoimintaa: Liukuhihnakasvatuksessa vallitsevat pahimmillaan viidakon lait

Kasvatustieteiden tohtori Erja Rusasen mielestä päiväkotien lapsiryhmät ovat usein liian suuria. Yli kolmivuotiaiden ryhmissä voi olla jopa yli 30 lasta. Kyse on liukuhihnakasvatuksesta, jossa lasten suhteita säätelevät pahimmillaan viidakon lait.

Ajankohtainen kakkonen
Pallon päiväkoti, Lappeenranta.
Yle
Erja Rusanen
Erja RusanenLinda Tammisto

Kasvatustieteiden tohtori, yliopistonlehtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta on erityisen huolissaan alle kolmivuotiaiden päivähoidosta, koska siellä tehdään nykyisin paljon sellaista, mikä ei ole hyväksi lapsen kehitykselle.

Rusasen mielestä lapsen etu ei voi toteutua, jos ryhmäkoko on liian suuri, hoitopäivät liian pitkiä ja pedagogiikka kehnoa.

– Pieniä lapsia pidetään usein isompana kuin he ovat. Heitä myös tulkitaan aikuisen näkökulmasta. Aikuiset aiheuttavat pienelle lapselle turhaa kärsimystä ja stressiä, kun he ohittavat lapsen suojelun tarpeen ja vievät lapsen liian pienenä hoitoon, liian suureen ryhmään, jossa vielä hoitajat vaihtuvat, sanoo kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen.

Neljäkymmentä vuotta vanha päivähoitolaki uudistetaan tämän kevään aikana. Uutta varhaiskasvatuslakia pohtivan työryhmän pitäisi jättää esityksenä helmikuun lopussa.

Eduskunnassa tullaan käymään keväällä tiukka vääntö lain sisällöstä. Varsinkin päiväkotien ryhmäkokokatto, lasten hoitopäivien pituus ja subjektiivinen kokopäivähoito-oikeus tulevat jakamaan kansanedustajien mielipiteet.

Kukaan ei mua huomaa

Alle kolmivuotias lapsi tarvitsee pysyvät ihmissuhteet tutussa paikassa, koska turvallinen kiintymys suojaa lapsen kehitystä monella tavalla. Alle kolmivuotiaan lapsen kehityshaasteena ei voi olla ryhmässä toimiminen.

Rusasen mielestä alle vuoden ikäisen hoitoon vieminen pitäisi kokonaan kieltää, koska tämän ikäisellä pienokaisella on hyvin heiveröiset sisäiset kuvat vanhemmistaan.

– Mitä pienempi lapsi on, sitä vähemmän hän tarvitsee muita samanikäisiä lapsia kehittyäkseen hyvin. Tietyssä ikävaiheessa lapsi ei kykene esimerkiksi näkemään asioita toisen näkökulmasta eli asettumaan toisen asemaan, muistuttaa Rusanen.

Hänen mielestään alle 3-vuotiaiden ihanteellinen ryhmäkoko olisi neljä lasta. Nykytilanne on kaukana tästä. Suuret päiväkotiryhmät vaativat vääjäämättä lapsen sosiaaliselta kehitykseltä enemmän kuin mihin lapsi ikänsä puolesta kykenee.

– Ison ryhmän kova melu voi heikentää pienen lapsen kehittymässä olevia puhe- ja oppimistaitoja. Lapsi stressaantuu ja tästä voi koitua suurta haittaa koko lapsen kehitykselle.

– Viiteen ikävuoteen saakka pieni lapsi tarvitsee hyvin paljon kahdenkeskistä aikaa aikuisen kanssa. Kun ryhmä on suuri, aikuisilla ei ole aikaa juuri muuhun kuin pukea, riisua ja ruokkia lapset yksi toisensa jälkeen. Lapsi kuitenkin kaipaisi aikuiselta enemmän, sanoo Rusanen.

Taas uusi hoitaja

Jos lapsi ei välitä hoitajavaihdoksista, se saattaa olla karu viesti siitä, ettei lapsella ole ollut tilaisuutta kiintyä. Kun hoitajavaihdoksia tapahtuu riittävän usein, voi käydä jopa niin, että lapsi lakkaa yrittämästä kiintyä.

Rusasen mielestä tällöin vaarannetaan lapsen tulevaisuus, koska lapsi ei saavuta yhtä tärkeimmistä varhaislapsuuden kehityshaasteistaan eli kykyä kiintyä.

– Nämä ovat niitä lapsia, jotka ilottomasti sopeutuvat monenlaisiin tilanteisiin aikuisen ehdoilla. He eivät valita eivätkä välttämättä protestoi ja lopulta kaikki käy!

– Tämän seuraukset eivät lapsuudessa välttämättä vielä näy, mutta aikuisuudessa voi tulla suuriakin vaikeuksia. Minusta lapsien hoidossa pitäisi ottaa tänä päivänä vakavasti huomioon lapsen tarve kiintyä, sanoo Rusanen.

Lämpimän sylin kaipuu

Uuden varhaiskasvatuslain suunnittelun yhteydessä puhutaan paljon pedagogisesta kasvatuksesta. Erja Rusasen mielestä lapsen hoito on olennainen osa pikkulapsipedagogiikkaa.

Hoivan ja hoidon osuutta ei pidä väheksyä pienen lapsen hyvinvoinnin turvaamisessa. Silloin kun lapsen hoito tapahtuu ammattimaisesti, se on osa kasvatusta. Tavoitteena on hyvänolon tuottaminen lapselle. Tämän kautta lapsi kasvattaa luottamusta aikuiseen.

– Ammattimainen toiminta tarkoittaa kykyä tiedostaa oman toimintansa seuraukset lapselle ja valita sellaisia toimintatapoja, jotka edistävät lapsen kehitystä. Lämpö, hellyys ja tarpeisiin vastaaminen ovat edelleen hyvin tärkeä osa 3–5-vuotiaiden kasvatusta. Luulenpa, että tämä tarve jatkuu vielä pitkälle kouluikään.

– Ammattikuntien suhtautuminen hoitoon ja hoivaan vaihtelee. Osa on oivaltanut pienen lapsen hoivaamisen tärkeyden. He myös ymmärtävät, miten tärkeää on priorisoida pienten lasten kasvatuksessa turvallisten kiintymyssuhteiden rakentuminen. Kun puhutaan varhaiskasvatuksesta, arvostetaanko hoitoa ja hoivaa riittävästi? kysyy Rusanen.

Ei vain hiekkakakkuja aamusta iltaan

Kun puhutaan leikki-ikäisten kasvatuksesta, pitäisi Rusasen mielestä keskittyä nykyistä enemmän lasten keskinäisten suhteiden ohjaamiseen ja säätelyyn.

Olennaista on lapsen leikin kehittyminen vertaisryhmäleikiksi, jolloin alkavat vähitellen sujua myös roolileikit muiden lasten kanssa.

Kolme vuotta täyttänyt lapsi saattaa hyvin oppia myös monia akateemisia perustaitoja kuten lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen alkeita. Rusanen korostaa, että jos ryhmät olisivat nykyistä selvästi pienempiä, niin yksilölliset erot saattaisivat tulla paremmin esille.

Osa lapsista voisi olla valmiita ikäkaudelleen sopivalla tavalla oppimaan myös akateemisia taitoja nykyistä paljon aikaisemmin.

– Yli kolmivuotiaat lapset nauttivat lauluista, liikunnallisista leikeistä ja yhdessä toimimisesta. Tällaisten toimintahetkien pitäisi olla kuitenkin lyhyitä. Yhteiset isot toimintahetket voivat olla puolen tunnin tai 45 minuutin sijasta esimerkiksi 10 minuuttia tai jopa lyhyempiä. Riittää, että leikitään yksi tai kaksi leikkiä, ei tarvitse laulaa kymmentä laulua.

– Tärkeää ei kuitenkaan ole oppituokioiden pituus tai niiden määrä vaan laatu. Pelkään pahoin, ettei suunnittelu edelleenkään ole niin laadukasta ja lapsilähtöistä kuin se voisi olla.

– Eräät tukijat ovat osuvasti todenneet, että koko yhteiskunnan perusta rakentuu sille, miten ihmisen kehitys onnistuu viiden ensimmäisen vuoden aikana. Näihin vuosiin kannattaa siis satsata, sanoo kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen.

Ajankohtainen kakkonen käsittelee uutta varhaiskasvatuslakia tiistaina 28.1. TV2:ssa kello 21 .