Ihmiskauppatuomio on Suomessa harvinainen

Ihmiskaupasta tuomitaan toistaiseksi harvoin. Tulevaisuudessa tuomioiden määrä saattaa lisääntyä, sillä poliisin ja Rajavartiolaitoksen tekemien ihmiskauppaan liittyvien esitutkintojen määrä on kasvanut melkoisesti.

Kotimaa
Lakikirja, pykälä koskien ihmiskauppaa
Antti Eintola / Yle

Ihmiskauppatuomioita on Suomessa annettu vasta kourallinen. Ihmiskauppa-pykälä lisättiin Suomen rikoslakiin vuonna 2004. Kevääseen 2013 mennessä tuomioistuimet olivat antaneet ihmiskaupasta vasta kymmenkunta tuomiota. Näistä tuomioista kaikki eivät ole vielä saaneet lainvoimaa.

Ihmiskauppatutkintojen määrä on kuitenkin kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2012 esitutkintoja ihmiskaupasta ja törkeästä ihmiskaupasta oli käynnissä yhteensä 47 kappaletta. Vuonna 2007 vastaava luku oli vain kolme.

Valtakunnansyyttäjänvirastosta kerrotaan syyn olevan se, että ihmiskaupparikoksia osataan etsiä aiempaa paremmin.

– Tietämys ihmiskaupasta on lisääntynyt, kertoo valtionsyyttäjä Anu Mantila.

Ihmiskauppa voidaan jakaa kahteen alakategoriaan: seksi- ja työperäiseen ihmiskauppaan. Maailmanlaajuisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa on enemmän, kun taas Suomessa työperäistä ihmiskauppaa on havaittu useammin. Suurin osa Suomessa käräjille päätyneistä tapauksista on kuitenkin liittynyt seksiin.

Mantilan mukaan ihmiskaupan pyörittäjät ovat muuttaneet toimintaansa. Väkivaltaa tulee harvemmin vastaan. Vallankäyttö on useimmiten psykologista.

– Tekijät pyrkivät käyttämään hienovaraisempia keinoja. Ei esimerkiksi pakoteta seksiin, vaan käytetään uhrin turvatonta tilaa ja asemaa hyväksi. Voi olla, että henkilöllä ei ole asuntoa. Hän on ehkä velkasuhteessa, jota joutuu maksamaan pois, Mantila kertoo.

Tällä hetkellä rajanveto ihmiskaupan ja parituksen välillä on hankalaa, sillä rangaistussäännöksissä on päällekkäisyyksiä. Osa tulkintaongelmista saattaa poistua, sillä ihmiskauppalainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa.