Turvapaikkaa hakevia perheitä autetaan kohti normaalia arkea

Tukihenkilön eli doulan läsnäolo synnytyksessä ja säännöllinen päivärytmi vauvan kanssa vievät turvapaikanhakijan elämän lähemmäksi kohti normaalia perhe-elämää. Ensi- ja turvakodit tarjoavat apua ja ohjausta niille, joiden omat voimat eivät enää riitä.

Kotimaa
Ensikoti Helmiina Espoo
Yle

Turvapaikkaa hakevien vauva- ja pikkulapsiperheiden avuksi kehitetään vastaanottokeskusten ja ensi-ja turvakotien välistä yhteistyötä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman valtakunnallisen projektin tavoitteena on tuoda ensi- ja turvakotien toimintamalleja ja osaamista vastaanottokeskuksiin.

Oulussa on suunnitelmissa aloittaa doula-synnytystukihenkilöiden välittäminen synnyttäville turvapaikanhakijoille.

- Meillä on tälläkin hetkellä neljä raskaana olevaa naista, joten doulille on varmasti käyttöä. Heitä tarvitaan erityisesti yksinhuoltajaäideille, mutta tueksi myös niille, joilla on mies täällä, sanoo sosiaalityöntekijä Hanna Myllykangas Oulun vastaanottokeskuksesta.

Oulun ensi- ja turvakodin vapaaehtoisia doula-tukihenkilöitä on riittänyt kaikille tarvitsijoille, ja yhteistyö vastaanottokeskuksen kanssa on tervetullut.

- Jokaiselle löytyy varmasti doula. Yhteisen kielen puute tuo tietysti omat haasteensa, mutta käytämme tulkkia, kuvia ja eleitä apuna. Ja tärkeintä on, että doula on läsnä synnytyksessä ja on siellä vain äitiä varten, sanoo tiimivastaava Hanne Puurunen Oulun ensi- ja turvakodista.

Ensikoti on vastaanottokeskusta rauhallisempi paikka

Turvapaikanhakijat ovat usein henkisesti väsyneitä menneiden tapahtumien ja turvapaikkaprosessin vuoksi, jolloin omat voimat lasten huolehtimiseen ja kasvattamiseen saattavat loppua.

Oulun ensi- ja turvakoti tarjoaa ensikotijaksoja perheille, joissa on tuen tarvetta vanhemmuudessa tai varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Ensikodissa onkin ollut maahanmuuttaja-asiakkaita.

Talo ei nuku koskaan. Ihmisiä tulee ja menee koko ajan, eli vastaanottokeskus on levoton ja vilkas ympäristö

Sosiaalityöntekijä Hanna Myllykangas

- Maahanmuuttajilla on paljon ennakkoluuloja, mutta tutustumiskäynnin jälkeen he ovat ihan mielellään tulleet asiakkaiksi ja antaneet sitten palautetta, että ensikoti on rauhallisempi kasvuympäristö lapsille kuin vastaanottokeskus, Puurunen kertoo.

Asuminen vastaanottokeskuksessa luo turvapaikanhakijoille jatkuvia haasteita. Oulun vastaanottokeskuksessa on noin kaksisataa asukasta, jotka jakavat keittiö- ja suihkutilat toistensa kanssa, omaa yksityistä aikaa ja rauhaa on vain omassa huoneessa.

- Talo ei nuku koskaan. Ihmisiä tulee ja menee koko ajan, eli vastaanottokeskus on levoton ja vilkas ympäristö. Lapsille toki riittää kavereita, mutta vanhemmille se on raskas kasvatusympäristö, vastaanottokeskuksen arjesta kertoo sosiaalityöntekijä Hanna Myllykangas.

Turvapaikanhakijoilla on oikeus normaaliin perhe-elämään

Yhteistyö ensi- ja turvakodin kanssa lisää vastaanottokeskuksen mahdollisuuksia ohjata asiakkaita matalan kynnyksen palveluihin. Doula-toiminnan lisäksi tällaista on vauvaperhetyö.

- On mahdollista saada ohjeistusta esimerkiksi vauvan uniasioihin liittyen tai säännöllisen päivärytmin saamiseksi. Vauvaperhe työntekijä voi tehdä myös kotikäyntejä ja toimia vastaanottokeskuksen perhetyöntekijän työparina, Puurunen selventää.

Vastaanottokeskuksille avopalveluihin ohjaaminen nähdään ennaltaehkäisevänä toimintana, joka saattaa estää ongelmien kasvamista suuremmiksi.

- Tätä kautta saisimme asiakkaille niin sanottua normaalia verkostoa vastaanottokeskuksen ulkopuolelta, Myllykangas iloitsee.

Vuorovaikutus muiden kuin viranomaisten kanssa saisivat raskaat ajatukset ja huolet hetkeksi unohtumaan.

- Heidän jokapäiväiseen arkeensa heijastuu turvapaikan hakuprosessi, mutta he ovat myös lapsiperheitä ja heillä on oikeus elää normaalia lapsiperheen elämää.