Suonensisäisiä huumeita käyttävät naiset voivat huonommin kuin miehet

Kuopiossa tehty kyselytutkimus osoitti, että suonensisäisiä huumeita käyttävien luottamus viranomaisiin ja kanssaihmisiin on erittäin heikkoa. Naisten hyvinvointi ja taloudellinen toimeentulo olivat selvästi heikompia kuin miehillä.

Kotimaa
Huumeneula penkillä
Heikki Ahonen / Yle

Suonensisäisten huumeiden käyttö näyttäisi heikentävän naisten hyvinvointia enemmän kuin miesten, ilmenee Kuopion kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksesta.

Tutkimukseen vastasi noin sata kuopiolaisen Portti-terveysneuvontapisteen asiakasta. Pisteissä käy vuosittain lähes 300 suonensisäisten huumeiden käyttäjää.

Vastanneista 80 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Hieman yli puolet olivat käyneet vain peruskoulun tai jättäneet peruskoulun kesken. Lähes puolet oli työttömiä tai lomautettuja. Viidennes vastaajista ilmoitti työtilanteekseen olevansa kotona.

Kyselyllä selvitettiin asiakkaiden hyvinvointia, asenteita, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kokemuksia huumeiden käytöstä. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa määrällisen tutkimuksen avulla, kuinka terveysneuvontapisteissä asioivat huumeiden käyttäjät voivat.

Luottamus kanssaihmisiin olematonta, toiveikkuutta riittää silti

Kyselyn mukaan suonensisäisten huumeiden käyttäjät luottavat viranomaisiin ja kanssaihmisiin erittäin heikosti. Vastaajat olivat kuitenkin tulevaisuuden suhteen toiveikkaampia kuin väestö keskimäärin. Tutkimus osoitti, että huumeita käyttävien naisten yleinen hyvinvointi, yhteiskunnallinen luottamus ja taloudellinen toimeentulo olivat selvästi heikompia kuin miehillä.

Tutkimushankkeen johtaja, professori Juho Saari sanoo, että naisten hyvinvointi on yhteiskunnassa keskimääräistä parempaa, mutta tukiverkon romahtaessa myös pudotus on suurempi.

- Lisäksi naisten asema heikompiosaisten keskuudessa on yleisesti vielä miehiäkin heikompi, Saari sanoo.

Kaikkein heikoimmaksi hyvinvointinsa kokivat ne, jotka olivat kotona, työttömänä, lomautettuna tai työkokeilussa.

Vastaajat käyttivät runsaasti yhteiskunnan palveluja. He olivat esimerkiksi erittäin tyytyväisiä Portti-terveysneuvontapisteiden toimintaan, mutta osittain tyytymättömiä kaupungin palveluihin ja tukeen. Kaikki vastaajat eivät esimerkiksi tienneet, että kaupunki rahoittaa Portin toimintaa.

Tyytymättömyys voi tutkijoiden mukaan johtua siitä, että avun tarpeet ja avun antamisen käytännöt eivät välttämättä kohtaa.

Yhteiskunnan tulonsiirrot välttämättömiä, yhden oven malli tarpeellinen

Vaihtoehtona on heitteillejättö ja pitkällä aikavälillä vielä suuremmat kustannukset.

Juho Saari

Tutkimus vahvistaa käsitystä, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarvetta niin sanotulle yhden oven mallille. Ihmisten kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota etenkin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen piirissä.

- Huumeiden käyttäjät ovat palvelujen ja tulonsiirtojen aktiivisia käyttäjiä. Tämä on heidän elämäntilanteensa huomioon ottaen välttämätöntä, sillä vaihtoehtona on heitteillejättö ja pitkällä aikavälillä vielä suuremmat kustannukset. Keskeistä on löytää kuntoutumiseen kannustavia toimintamalleja, sanoo Saari.

Kuopion kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston kysely on osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan huono-osaisuuteen perustuvaa tutkimusohjelmaa, jota professori Juho Saari vetää.