Ammattikorkeakoulut ja yliopistot hivuttautuvat askel askeleelta lähemmäs toisiaan

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen on jo pitkään jakanut mielipiteitä. Keskustan eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen ehdotti hiljattain, että korkeakoulujen yhdistämistä olisi harkittava Suomen kilpailukyvyn takaamiseksi.

Kotimaa
Opiskelijoita luennolla.
Yle

Lappeenrannassa korkeakoulut ovat toimineet lähekkäin menestyksekkäästi jo reilut kaksi vuotta. Yliopiston rehtorin mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö johtaa parempiin tuloksiin ja säästää rahaa.

- Uskoisin, että kun yhdistetään se yliopistollinen osaaminen, joka liittyy tieteeseen ja uusiin innovaatioihin ja ammattikorkeakouluista taas se osaaminen, joka liittyy tekemiseen, niin varmasti erilaisia hankkeita pystytään rakentamaan, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen sanoo.

- Tästä saadaan ihan varmasti sekä rahallista hyötyä että sellaista osaamista, jota ei välttämättä ole yhteiskunnassa tänä päivänä paljon tarjolla.

Rehtori Ilkka Pöyhönen

- Tästä saadaan ihan varmasti sekä rahallista hyötyä että sellaista osaamista, jota ei välttämättä ole yhteiskunnassa tänä päivänä paljon tarjolla, Pöyhönen jatkaa.

Pöyhösen mukaan esimerkiksi kieliopinnot voitaisiin hyvin järjestää kokonaan yhteistyössä. Menettely takaisi myös monien vapaavalintaisten kielten opetuksen mahdollistamisen.

Korkeakoulujen yhteisprojekteissa työskennellyt akatemiatutkija näkee yhteistyössä pelkästään hyvää.

- Projekteissa on hyödynnetty paljon muun muassa ammattikorkeakoulun mekaniikkapuolta, josta saadaan rakennuspiirustuksia, kokoonpanopiirustuksia sekä prototyyppivalmistusta. Samoin liiketalouden puolelta saadaan tukea kaupallistamishankkeisiin ja erilaisia selvityksiä, Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla akatemiatutkijana työskentelevä Janne Nerg listaa.

- Yliopistojen rehtoreiden kesken kun asiasta on keskusteltu, niin uskoisin, että asenteissa on tapahtunut aika paljon muutoksia.

Rehtori Ilkka Pöyhönen.

Nerg sanoo, että Lappeenrannassa oppilaitokset ovat säästäneet yhteistyöllä myös henkilöstömenoissa.

"Asenteissa on tapahtunut muutoksia"

Vuonna 2006 valmistuneen selvityksen mukaan suurin ongelma yhteistyön tiivistämisessä olivat yliopistojen asenteet.

Pöyhösen mukaan asia nousi esille myös vastikään järjestetyssä ministeriön seminaarissa. Rehtorin mukaan asenteet ovat kahdeksassa vuodessa muuttuneet.

- Yliopistojen rehtoreiden kesken kun asiasta on keskusteltu, niin uskoisin, että asenteissa on tapahtunut aika paljon muutoksia. Yliopistouudistus ja ammattikorkeauudistus, jotka ovat olleet käynnissä ovat tietysti pistäneet jokaisen kysymään, että mikä on se paras tapa asioita hoitaa.

Yhteistyöprojekteissa mukana olleen juuri ammattikorkeakoulusta valmistuneen insinöörin mukaan oppilaitokset hyötyvät toisistaan.

- Meillä on kummassakin oppilaitoksessa erikoisosaajia ja voimme hyödyntää toistemme osaamista, jos sitä toiselta puuttuu, Saimaan ammattikorkeakoulussa projekti-insinöörinä tällä hetkellä työskentelevä Michiel Bosch sanoo.