Kortisonipelko voi piirtää ihoon pysyvät jäljet

Lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka on huolissaan kortisonipelosta. Hän on törmännyt työssään tapauksiin, joissa lasten huonosti hoidettu atooppinen ihottuma on johtanut jopa ihon jäkälöitymiseen. Vanhempia Csonka ei syytä, vaan toivoo yhdenmukaisuutta kortisonin käytön ohjeistukseen ja yleisesti malttia ristiriitaisten hoito-ohjeiden levittelyyn.

Kotimaa
Kuvassa käsiin laitetaan hydrsokortisonia.
Raila Paavola / Yle

Kun lääkäri vahvistaa, että esimerkiksi lasta erityisesti talvella kiusaava iho-ongelma on atooppista ihottumaa, hoitovaihtoehdot ovat rajalliset. Perusvoiteet ovat tärkeä osa ihonhoitoa, mutta ne eivät pysty vaimentamaan tulehdusprosessia. Siihen ainoa tehokas hoito ovat lääkevoiteet, joiden joukkoon kortisonien rinnalle on tullut niin sanottuja muusivoiteita. Ne tulevat yleensä kyseeseen vasta, jos kortisoni ei ole tehonnut tai kyseessä on erityisen hankala atooppinen ihottuma. Hoidon kulmakivi on siis kortisoni, mutta sen käyttö takkuaa monessa tapauksessa.

Lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka sanoo näkevänsä työssään säännöllisesti kortisonipelkoa eli käytännössä pelkoa kortisonin sivuvaikutuksista. Yleensä potilas tai omainen ei miellä, että kortisonia on eri vahvuuksia ja myös eri muodoissa, vaan jo pelkkä sana arveluttaa:

– Ei välttämättä osata tarkemmin hahmottaa sitä, että on suuri merkitys, onko kortisoni tablettimuodossa sisäisesti annosteltuna, mikä annos on ja kuinka pitkä on hoito. Vai onko se nenäsumutteena vai ihon paikallishoitona, kuvailee Csonka. Hän painottaa, että oikealla annostuksella ja jaksotuksella kortisonivoide on turvallinen hoitomuoto.

Epätietoisuutta alan sisälläkin

Allergologina Csonka näkee lasten iholla räikeämpiä ongelmia useammin kuin moni muu lääkäri. Liian usein käy niin, että laaja-alaista atooppista ihottumaa sairastavaa lastakin yritetään hoitaa perusvoiteella. Pahimmillaan tuloksena voi olla vaikea, krooninen tulehdus. Hoitamattomuus voi johtaa jopa ihon rakenteen muuttumiseen: jatkuva raapiminen voi saada ihon jäkälöitymään eli paksuuntumaan hankalimmista kohdista.

Csonka ei syytä vanhempia, vaan sanoo ongelmia olevan alan sisällä:

Jokainen ristiriitainen viesti hankaloittaa ja sekoittaa vanhempien päätä.

Lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka

– Usein paikallishoidon ohjaus voi jäädä perusvoiteiden tasolle ja ajatellaan, että ne auttavat pikkuhiljaa. Koska kaikki eivät hoida säännöllisesti atooppista ihottumaa sairastavia, kortisonin käytön ohjauksessa voi olla epävamuutta.

Allergologin toive on, että eri paikoissa annettaisiin johdonmukaisesti samanlaisia ohjeita. Hän on törmännyt myös siihen, että lääkäri antaa asianmukaiset ohjeet, mutta apteekista aletaan toppuutella kortisonin käyttöä.

– Jokainen ristiriitainen viesti hankaloittaa ja sekoittaa vanhempien päätä. He haluavat lapselle hyvää ja kun tulee eri viestiä, he eivät enää tiedä, mitä hoitomuotoa toteuttaa.

Ruoka-aineallergiaan luultua lievempi yhteys

Hoitamaton atooppinen ihottuma saa joskus vanhemmat miettimään taustalta muita syitä. Péter Csonka muistuttaa, että eriasteista atooppista ihottumaa esiintyy 20 prosentilla vauva- ja leikki-ikäisistä. Ruoka-aineallergiaa taas on vain noin 5-6 prosentilla. Aiemmin näiden vaivojen välillä on luultu olevan tiivimpi yhteys, mutta nyt sairaudet on opittu tunnistamaan enemmän toisistaan riippumattomiksi. Jos ruokavalio lähdetään supistamaan ihottuman helpottimisen toivossa ja laiminlyödään ihon paikallishoito, saatetaan mennä ojasta allikkoon:

– Voidaan päätyä tilanteeseen, jossa ruokavalio supistuu supistumaan, lapsi syö vain muutamaa ruoka-ainetta ja oireilee silti samalla lailla aaltomaisesti kuin laajemman ruokavalion aikanakin.

Lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka toivoo kaikkiaan, ettei sairauksien hoidosta tuotaisi esiin ristiriitaista tietoa. Hän ei lähtökohtaisesti torppaa esimerkiksi luontaistuotteita, sillä Suomessa markkinoilla olevat ovat useimmiten vaarattomia. Netistä tilattaeessa voi kuitenkin törmätä yllätyksiin.

Ilman muuta tarvittaisiin uusiakin hoitomuotoja ja lääkkeitä, mutta lääketiede kehittyy tuskallisen hitaasti tässä suhteessa.

Lastentautien erikoislääkäri, lastenallergologi Péter Csonka

Csonka nojaa kuitenkin koululääketieteen edustajana hoitomuotoihin, joissa on tehty laajoja tutkimuksia ja tutkittu lääkkeiden tehon lisäksi mahdollisia sivuvaikutuksia. Kaikesta tutkimuksesta ja paikallishoidon kehittymisestä huolimatta perusvoiteet ja kortisoni sekä uutena muusivoiteet ovat tällä hetkellä yhä atooppisen ihottuman hoidon kulmakiviä, myöntää Csonka.

– Ilman muuta tarvittaisiin uusiakin hoitomuotoja ja lääkkeitä, mutta lääketiede kehittyy tuskallisen hitaasti tässä suhteessa.

Csonka toivoisi helpotusta esimerkiksi kutinaan, jota kortisonivoiteiden käyttö kyllä lievittää tulehdusta nujertaessaan. Unelmissa siintää myös lääke, joka muuttaisi elimistön immuunivastetta ja jolla voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi atooppiseen yliherkkyyteen ja allergian kehittymiseen.