1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Tausta: Valko-Venäjä – Euroopan viimeinen diktatuuri

Vuonna 1991 itsenäistynyt Valko-Venäjä on itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan valtakauden aikana ajautunut yhä pahempaan kansainväliseen eristykseen ja sen ainoa läheinen liittolainen on Venäjä.

urheilu

Euroopan viimeiseksi diktatuuriksi kutsuttu Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä elokuussa 1991. Aljaksandr Lukašenka on johtanut maata itsevaltaisin ottein vuodesta 1994. Lukašenkan valtakauden aikana Valko-Venäjä on ajautunut yhä pahempaan kansainväliseen eristykseen ja sen ainoa läheinen liittolainen on käytännössä Venäjä.

Lukašenka valittiin neljännelle presidenttikaudelle joulukuussa 2010. ETY-järjestö arvosteli ankarasti vaalijärjestelyjä, vaikka tarkkailijoiden mukaan laajasta vaalivilpistä ei saatukaan todisteita.

Vaalipäivänä pääkaupungissa Minskissä puhkesi levottomuuksia ja kaksi presidenttiehdokasta pahoinpideltiin. Useita opposition edustajia vangittiin ja heitä vastaan nostettiin syyte yhteiskuntarauhan järkyttämisestä. Monet saivat pitkiä vankeustuomioita ja kahdeksan poliittista vankia istuu tyrmässä yhä tänä päivänä. Monet muut komennettiin kotiarestiin. Heidän joukossaan oli paljon kirjailijoita, toimittajia ja muita älymystön edustajia.

Venäjän myötäilyä ja riippuvuutta

Vain harvat valtiot lähettivät virallisia edustajiaan Lukašenkan virkaanastujaisiin tammikuussa 2011. Ihmisoikeustilanne on viime vuosina hiukan parantunut ja osa vangituista on päästetty vapaaksi. Myös vankilaoloja on hiukan helpotettu, vaikka ne eivät ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ole edelleenkään lännessä hyväksyttyä tasoa. Todellista kokoontumisvapautta maassa ei edelleenkään tunneta ja muun muassa toimittajia häiritään työssään lähes päivittäin.

Lukašenka on entinen kollektiivitilan johtaja ja harvojen poliitikkojen joukossa hän vastusti 90-luvun alussa Valko-Venäjän eroa Neuvostoliitosta. Lukašenkan ulkopolitiikkaa on leimannut vahva halu myötäillä Venäjän näkökantoja.

Myötäsukaisuutta Venäjää kohtaan on lisännyt Valko-Venäjän suuri taloudellinen riippuvuus itäisestä naapurista. Valko-Venäjä saa lähes kaiken öljynsä ja kaasunsa Venäjältä edulliseen hintaan. Venäjä ostaa myös noin puolet Valko-Venäjän viennistä. Vienti koostuu paljolti maataloustuotteista, mutta joukossa on myös teollisuustuotantoa kuten Belarus-traktoreita.

Vahva valtio puuttuu talouselämään

Valko-Venäjän ja Venäjän välillä on ollut takavuosina vireillä valtioliittohankkeita, mutta ne ovat viime hetkillä kariutuneet. Ilmeisesti Venäjä on haluton antamaan liitossa pienemmälle naapurilleen sitä asemaa, jota kunnianhimoinen Lukašenka tavoittelee.

Talouspolitiikassa Lukašenka on vanhan neuvostojärjestelmän mies, joka uskoo vahvan valtion johtavaan asemaan myös talouselämässä. Valkovenäläisistä noin puolet työskentelee edelleen valtiojohtoisissa yrityksissä. Valko-Venäjän suurista pankeista vasta yksi on yksityistetty.

Lukašenkan kovakätinen tyyli kohdella oppositiota on vaikeuttanut suuresti Valko-Venäjän pyrkimyksiä lähentyä Länsi-Eurooppaa. Maalta on muun muassa evätty Euroopan neuvoston jäsenyys. Monet EU:n jäsenvaltiot ovat asettaneet Lukašenkan ja hänen lähipiirinsä maahantulokieltoon. Tapauskohtaisesti kiellosta on kuitenkin poikettu, jotta Valko-Venäjän johto voisi matkustaa tärkeisiin, kansainvälisiin kokouksiin.

Lue seuraavaksi