Erikoiset sääolot ruokkivat suurpaloja – Norjassa tammikuinen metsäpalovaroitus

Norjassa on annettu maasto- ja metsäpalovaroituksia isoon osaan Länsi-Norjaa. Alueella on poikkeuksellisen kuivaa vuodenaikaan nähden. Paloja ruokkii myös Skandeilta puhaltava kova tuuli.

Ulkomaat
Kartta
Yle uutisgrafiikka

Norjassa Flatangerin alueen suurpaloa on ollut ruokkimassa vuodenaikaan poikkeuksellinen kuivuus sekä erittäin kova, kuiva tuuli. Suurpalo sattui vain reilua viikkoa sen jälkeen kun suurpalo riehui Lærdalin kylässä Sognin ja Fjordanen läänissä.

Norjan meteorologian laitos sanoo, että koko tammikuu on ollut Länsi-Norjassa poikkeuksellisen sateeton. Flatangerissa satoi uudenvuoden tienoilla vain 6,9mm – eikä sen jälkeen yhtään. Yleensä sademäärä on tammikuussa 79mm.

Meteorologien mukaan erikoinen sää on tärkeä taustasyy näihin kahteen suurpaloon.

– Ihmiset eivät ajattele, että talvella olisi palovaara, mutta on osoittautunut, että on aivan yhtä paljon syytä olla varuillaan nyt kuin kesälläkin. Talvisin meillä on myös voimakas tuuli, joka voi aiheuttaa leviämistä ja vaikeuttaa sammutustöitä, sanoo meteorologi Aslaug Skålevik Valved Norjan sääsivustolle Yr.no (siirryt toiseen palveluun).

Norjassa on annettu maasto- ja metsäpalovaroituksia (siirryt toiseen palveluun) isoon osaan Länsi-Norjaa sekä Trøndelagin lääniä. Pienempiä maastopaloja on syttynyt myös muualla alueella, ja viranomaiset varoittavat avotulesta, sillä suurpalojen riski on nyt olemassa monin paikoin. Vuodenaika on poikkeuksellinen.

– Meillä on ollut suurpalovaroituksia huhtikuusta elokuuhun. Mutta nyt elämme tammikuuta! Täällä Itä-Norjassa meillä on metri lunta, mutta samaan aikaan maan muissa osissa on suuri metsäpalovaara. Tästä aiheutuu haasteita, sanoo Norjan pelastusviraston osastopäällikkö Hans Kristian Madsen VG-lehdelle. (siirryt toiseen palveluun)

Myös suomalaismeteorologien korvaan sääolot kuulostavat erikoisilta vuodenaikaan nähden.

– Yleisesti ottaen Norjan rannikko on Pohjois-Atlantin matalapaineiden tuntumassa. Siellä pitäisi sataa enemmän, arvioi meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta.

– Toisaalta Suomessakin voi olla talvella pitkään korkeapaine päällä eikä sateita tule. Säätyyppi voi lukkiutua paikoilleen, Jokinen jatkaa samaan hengenvetoon.

Tällä hetkellä Norjan säähän vaikuttaa Suomen ja Venäjän yllä oleva korkeapaine, joka aiheuttaa itä–kaakkoistuulen, kertoo Norjan meteorologianlaitos. Korkeapaine kuivattaa ilman Skandien itäpuolella, mutta länsipuolella Atlantilla on matalapaine.

Kyseessä föhn-ilmiö?

Toinen tekijä suurpaloissa on tuulen suunta. Alueella on myös kovan tuulen varoitus, ja norjalaismeteorologien mukaan paloalueella on tuullut 22 metriä sekunnissa.

Jokinen sanoo, että tuulen suunta on tällä hetkellä vuoristosta rannikolle ja siitä merelle päin.

– Kyseessä saattaa olla jonkinlainen föhn-ilmiö. Vuoristot kuivattavat ilmaa, rannikolle päin tulee kova, kuiva ja lämmin laskuvirtaus, Jokinen sanoo.

Vastaava ilmiö syntyy Jokisen mukaan esimerkiksi Yhdysvaltain Kalliovuorilla kesäisin. Kuivat, lämpimät laskuvirtaukset ja voimakas tuuli saattavat aiheuttaa pahoja metsäpaloja.

Föhntuuli puhaltaa myös Suomessa erityisesti kevättalvisin.

Suomessa ei talvisia metsäpaloja

Metsäpaloja ei sen sijaan Suomessa talvisin syty. Sellaiset vaatisivat hyvin poikkeukselliset olot, eikä ainakaan lähivuosikymmeninä talvimetsäpaloista ole kuultu, sanoo erikoistutkija Ari Venäläinen Ilmatieteen laitokselta.

– Kanadassa on ollut metsäpaloja jopa lumisessa maastossa, kun pitkään jatkunut kuivuus ja aurinkoinen sää on kuivattanut puiden oksat, ja oksistossa on sitten tuli levinnyt kovassa tuulessa, Venäläinen kertoo.

Norjassa isot alueet ovat pysyneet tänä talvena lumettomina, ja erityisesti ruohikko- ja kanervapaloista varoitetaan. Venäläinen sanoo, että myös Suomessa maasto on keväällä lumen sulettua kuiva.

– Keväisin syntyy risukasa- ja ruohikkopaloja, kun edellisen kesän ruohikko on todella kuivaa heti muutamia päiviä lumen sulamisen jälkeen.

Venäläinen arvioi, että myös Norjassa olosuhteet ovat nyt otolliset juuri tämän kaltaisille paloille, joita kovat tuulet sitten lietsovat suurille alueille.