UPIn Aaltola: Obaman puhe yksi parhaimmista

Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen tutkimuksen keskuksen tutkimusjohtaja Mika Aaltola piti Obaman puhetta yhtenä hänen parhaimmista liittovaltion tilaa koskevista puheistaan.

Aamu-tv
Mika Aaltola
Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama piti viime yönä vuosittaisen liittovaltion tilaa koskevan puheensa. Tutkimusjohtaja Mika Aaltola ruotii sitä sekä EU:n ja Yhdysvaltojen valmistelemaa vapaakauppasopimusta.

Yhdysvalloissa presidentti Barack Obama on viime yönä pitänyt vuosittaisen liittovaltion tilaa kuvaavan State of the Union -puheensa.

– Obama halusi kertoa, että paljon on saavutettu. Yhdysvaltojen talous on lähtemässä melko hyvällä vauhdilla kasvuun, joka on hyvä asia myös muun maailman kannalta, Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen tutkimuksen keskuksen tutkimusjohtaja Mika Aaltola totesi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Obama korosti Aaltolan mukaan demokraattipuolueelle tavanomaisia teemoja.

– Nyt ollaan menossa välivaaleihin ja demokraateilla on vaara menettää senaatissa enemmistö. Obama ei enää tule vaaleihin osallistumaan, joten siinä mielessä hän on vapaa tietyistä poliittisista rajoitteista. Mutta kyllä tämä oli hyvin poliittinen puhe, kuten presidentin puhe aina on.

Tasapainoilua kongressin ja yhteiskuntaluokkien kanssa

Viime vuosi oli Obamalle vaikea, kun yhteistyö kongressin kanssa takkuili ja moni aloite jäi kongressin torppaamaksi. Obama linjasi puheessaan, että hän tulevaisuudessa aikoo antaa asetuksia ohi kongressin.

– Se kuulostaa vähän liiankin dramaattiselta. Mutta jos niitä tehdään laajalla rintamalla, asetuksia ja säädöksiä vähän muutetaan, niin ehkä siinä kokonaisefekti on positiivinen.

Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä on hieman erilainen kuin Suomessa ja perustuu Aaltolan mukaan siihen, että eri valtakeskittymillä on tietynlainen tasapaino toisiinsa nähden.

– Yksinään presidentti ei juuri voi tehdä paljoakaan. Mutta yhdessä kongressin kanssa, jos saadaan jotain positiivisia aloitteita aikaan, niin pystytään tekemään paljonkin.

Tärkeimmiksi sisäpoliittisiksi linjauksiksi Aaltola nosti liikkuvuuden yhteiskuntaluokkien välillä; taloudellisen kasvun tulisi ulottua myös köyhempäänkin väestönosaan.

– Obama tarjosi ihmisille tavallaan tikapuumallia, eli erilaisia aloitteita luomalla voidaan kiivetä yhteiskuntaluokkien välillä.

Erityisesti Obama korosti koulutusta, sukupuolten vällisen palkkakuilun kaventamista ja minimipalkkaa. Yhdysvaltain presidentti pystyy liittovaltion puitteissa säätämään minimipalkan, mutta Aaltolasta aloite on minimalistinen.

– Mutta ehkä esimerkkinä muille se voi toimia.

Aaltolan mukaan Obaman puheen huomio oli suunnattu maan keskiluokkaan.

– Siellä on se poliittinen valta Yhdysvalloissa aika pitkälle vielä tänäkin päivänä.

Diplomatian keinoin

Vaikka liittovaltion tilaa koskeva puhe ei keskity ulkopolitiikkaan, niin Obama sivusi Iranin ydinohjelman neuvotteluprosessia. Hän lupasi käyttää veto-oikeuttaan, mikäli Irania vastaan halutaan asettaa sanktioita.

– Hän halusi korostaa sitä, että Yhdysvallat liikkuu erityisesti diplomatian saralla tällä hetkellä. Hän maalasi puheessaan tulevaisuutta, jossa tämä terrorismin vastainen sota ei ei enää väritä niin paljon maailmankarttaa kuin se tähän mennessä on tehnyt.

Aaltola uskoo, että Yhdysvallat ei tule enää tulevaisuudessa tekemään suuria maaoperaatioita, vaan pyrkii tuomaan esille omaa erityislaatuista rooliaan maailmassa diplomatian ja täsmäoperaatioiden avulla

Yhdysvalloista on kovalla vauhdilla tulossa energiaomavarainen. Aaltolan mukaan Lähi-idän merkitys maailmanpolitiikassa tulee vähenemään rajusti ja tämä tulee näkymään myös Yhdysvaltojen politiikassa.

Suomi hyötyisi vapaakauppasopimuksesta

Yhdysvaltojen käymät Välimeren maiden ja EU:n kanssa käymät vapaakauppaneuvottelut mainittiin positiivisessa hengessä. Yhdysvaltojen ja EU:n osuus maailmankaupasta on 50 prosenttia.

Aaltolan mukaan Euroopalla ja erityisesti Suomella olisi voitettavaa, jos yhteisten standardien luominen vapaakauppasopimuksen puitteissa mahdollistuisi.

– Suomi on hyvin vientivetoinen talous. Mitä enemmän tällaisia säädöksiä yhdenmukaistetaan, sitä helpompi suomalaisille yrityksille on tuottaa tavaroita eri markkina-alueille.

Vapaakauppasopimuksen yrityksille takaamaa sijoitussuojaa on kritisoitu, koska yritysten investointisuoja antaisi päätösvallan ylikansalliselle tuomioistuimelle, joten yritykset voisivat haastaa valtion oikeuteen lainmuutoksista.

– Totta kai se pelottaa, kun isojen yrityksien kanssa joutuu tekemään erilaisia asioita.

Aaltolan mukaan huomio kannattaisi kuitenkin kiinnittää mahdollisuuksiin ja katsoa, mihin neuvotteluprosessi etenee ja mitä saadaan aikaan.

– Todennäköisesti ei saada aikaan niin paljon kuin haluttiin. Epäilen, että tässä niitä vaaroja helposti liioitellaan ja sitä kautta joudutaan yhä hankalampiin neuvottelutilanteisiin, koska halutaan saada aikaan sellaista, joka ei ole aikaansaatavissa.