Käärmeet kovilla asutuksen luikerrellessa laajemmalle

Kaupunkien kasvu ja lisääntyvä liikenne kaventavat etenkin kyykantaa. Taantuman syitä ei kuitenkaan täysin tunneta. Rantakäärmeet puolestaan ovat monille mieluisa kevään merkki.

Kotimaa
Kyykäärme.
Pentti Palmu / Yle

Käärmeet horrostavat vielä koloissaan kevättä odotellen, mutta tutkijoiden kammioissa on talvellakin riittänyt vipinää turkulaisten käärmehavaintojen läpikäymisessä.

Rantakäärmeiden elämä ja edesottamukset olivat hyvinkin tarkkaan seurattuja!

Pekka Käär

Turun yliopisto ja Turun Biologinen museo halusivat selvittää käärmeiden esiintymistä asutuksen ja taajamien tuntumassa, ja viime keväänä käynnistetty kysely tuotti reilun tuhannen vastauksen saaliin.

Vastausvuoren perkaaminen on edelleen kesken, mutta tutkija Pekka Käär Biologisesta museosta kertoo, että jo nyt keskuudessamme olevista käärmeistä on saatu runsaasti lisäselvyyttä.

– Yllättäen tuli sellaisia havaintoja, että kyllä ihmisten parissa aika paljonkin käärmeitä elää. Ihmiset jopa joskus tulevat niiden kanssa toimeen. Kyllä se yllätti tutkijana, että ihmiset suhtautuvat niihin hyvinkin positiivisesti!

Käärmekammon sijaan kiehtovaa perhedraamaa

Pekka Käär muistuttaa, että rantakäärmeen vanhempi nimitys tarhakäärme viittaa luikertelijoiden aina liikkuneen ihmisten keskellä. Entisaikaan ”kesykäärmeitä” käytettiin hiiriä karkottamaan, ja nykypäivänäkin ne ovat joillekin melkein pihapiirin lemmikeitä.

Rantakäärme nielee rupikonnaa.
Rantakäärme nielee rupikonnaa.Pia Ekholm / Yle

– Varsinkin rantakäärmeen kanssa joillain ihmisillä oli hyvinkin lämmin suhde! Monet seuraavat tarkkaan lähiympäristöään. Oli hyvin tärkeää, että se oma rantakäärme, tai usein rantakäärmepariskunta, tulee esiin keväällä. Ne viettävät kesän ihmisten keskellä, häipyvät syksyllä, ja sitten taas odotellaan innolla uutta kevättä. Rantakäärmeiden elämää ja edesottamuksia seurattiin hyvinkin tarkkaan!

Tutkija Pekka Käär myöntää käärmekommenttien myönteisyyden selittyvän osin sillä, että kyselyyn osallistuneiden voi olettaa olevan keskimääräistä hartaampia luontoystäviä.

– Kyyn ystäviä oli tietenkin vähemmän. Sitä jonkun verran pelätään, mutta hyvin suopeasti monet siihenkin suhtautuivat. Hyvin vähän meille tulleissa vastauksissa podettiin varsinaista käärmekammoa.

Yhteenottoja uusilla asuinalueilla

Kyy joko elää sillä omalla, tutulla alueellaan tai kuolee pois.

Pekka Käär

Erityisen paljon käärmehavaintoja tuli Turun lähiöiden liepeiltä sekä viime vuosina vilkkaasti rakennetuilta saarilta. Ydinkeskustan pienet puistoalueet hiirineen ja myyrineen eivät riitä käärmeitä ruokkimaan.

– Esiin nousi selvästi, että kyitä on varsinkin uusilla asuinalueilla. Niitä rakennetaan vanhoille, hyville kyypaikoille, ja kyyt saattavat vuosia yrittää elää ihmisten keskuudessa tai toisten päin. Kanta taantuu vähitellen ihan senkin takia, että kyitä hävitetään ja niitä tietenkin jää autojen alle. Tällaisilla alueilla, kuten Hirvensalossa, tulee eniten törmäyksiä ja yhteenottoja. Lausteelta ja muista vanhoista lähiöistä havaintoja tuli paljon pururadoilta ja ulkoilualueilta.

Kaupunkikeskusten kasvu ajaakin kyitä ahtaalle.

– Kyy on aika paikkauskollinen, eikä sillä nähdäkseni ole paljon vaihtoehtoja. Kyy joko elää sillä omalla, tutulla alueellaan tai kuolee pois. Niiden matkoja on tietääkseni tarkoitus jossain vaiheessa seurata radiolähettimillä, mutta tämän hetkisen käsityksen mukaan ne eivät kovin suuresti pysty siirtymään.

Tutkijat ymmällään käärmekadon syistä

Oman osansa käärmekannasta kalttaa kasvava kumipyörien määrä. Se ei kuitenkaan yksin selitä katoa.

Turun Biologisen museon johtaja, tutkija Pekka Käär.
Pekka Käär.Jouni Koutonen / Yle

– Totta kai liikenteen lisääntyminen aiheuttaa kyiden kuolleisuuden kasvua. Mutta kyiden kohdalla voidaan varmasti puhua samasta ilmiöstä kuin muidenkin matelijoiden ja sammakkoeläinten kohdalla: jostain toistaiseksi tuntemattomasta syystä niiden kannat ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet, paikoin jopa dramaattisesti.

Taantumisen taustalla olevia syitä on tutkija Pekka Käärin mukaan vaikea nimetä. Veikkaukset vaihtelevat tappavista taudeista UV-säteilyn lisääntymiseen.

– Taantuminen johtuu varmasti ihmislähtöisistä tekijöistä, mutta tarkkaa syytä ei tiedetä. Ihan kuten mehiläisten ja kimalaisten kuolleisuuden lisääntyminen on monen tekijän summa eikä syistä olla ihan yksimielisiä. Ehkä tällaista tapahtuu luonnossa luonnostaankin, mutta ihmisen aiheuttamana varmasti erityisen paljon.

Turun Biologisessa museossa avautuu 1. helmikuuta Lisse Tarnasen ja Jarmo Latvan valokuviin perustuva näyttely Tunsitko? Tiesitkö? Se esittelee käärmeiden ohella myös muut suomalaiset liskot ja sammakkoeläimet.