Tanskalainen ruokapankki jakaa lihaa, kanaa, vihanneksia – muuten päätyisi roskiin

Tanskalaisessa ruokapankissa asiakkaat eivät seisoskele jonoissa, vaan apu toimitetaan järjestöille ja laitoksille. Ilman ruokapankkia satoja tonneja ruokaa olisi päätynyt kaatopaikalle.

Kotimaa
Leipäjono Helsingissä huhtikuussa 2013.
Leipäjono Helsingissä huhtikuussa 2013.Yle

Tanskalaisessa mallissa ruokapankki kerää ruoan ja toimittaa sen perille. Asiakkaat eivät seisoskele nöyryyttävissä jonoissa, vaan apu toimitetaan järjestöille ja laitoksille, jotka valmistavat pankin toimittamista tarvikkeista valmiita aterioita.

Tanskassa sosiaaliministeriö rahoitti ruokapankin alkuun. Viime vuonna se keräsi ja jakoi vähäosaisille 426 tonnia ruokaa pelkästään Kööpenhaminassa. Ilman ruokapankkia ruoka olisi päätynyt kaatopaikalle. Suomen sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole rahoitusta vastaavaan toimintaan.

Viikoittain arvellaan 10 000–25 000 suomalaisen turvautuvan ruoka-apuun. Ruokahävikki on Suomessa vuosittain noin 460 miljoonaa kiloa. Sen sijaan, että se päätyy kaatopaikalle, se voitaisiin jakaa organisoidusti nälkäisten suihin. Meillä on leipäjonot, joihin ihmisten pitää mennä jonottamaan. Kassista löytyy muun muassa vehnäjauhoja, makaronia ja näkkileipää. Tanskan ruokapankki sen sijaa jakaa ravintorikasta ruokaa, kuten lihaa, vihanneksia ja hedelmiä.

Miksi meillä ei ruoka-apua rahoiteta sosiaali- ja terveysministeriön kautta, kuten Tanskassa?

– Ei ole sosiaalipoliittisesti perusteltua eikä tarkoituksenmukaista sisällyttää ruoka-aputoimintaan liittyviä avustuksia osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmäämme, napauttaa sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston johtaja Kari Ilmonen.

Meillä kunnat on velvoitettu huolehtimaan asukkaistaan niin, että heillä on riittävät edellytykset päivittäiseen toimeentuloon, kuten ruokaan. Sen rinnalla toimivat hyväntekeväisyysjärjestöt saavat avustusta muualta kuin sosiaali- ja terveysministeriöltä.

– Meillä on omat väylät tukea esimerkiksi kolmennen sektorin sosiaali- ja terveysalan järjestöjä raha-automaattiyhdistyksen kautta. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävä ei ole rahoittaa hyväntekeväisyyttä, Ilmonen jatkaa.

Ruokapankki vähentää ruokahävikkiä

Tanskan ruokapankin idea on toimia välikätenä niiden välissä, joilta jää ruokaa yli ja niiden, joilla sitä ei ole riittävästi. Toisin sanoen ruokapankki kerää lahjoittajilta ruoan, joka muuten päätyisi kaatopaikalle saastuttamaan luontoa ja jakaa sen erilaisille järjestöille.

Ruokapankin kylmäauto kiertää kuutena päivänä viikossa keräämässä ja jakamassa ruokaa muun muassa asunnottomille, mielenterveysongelmista kärsiville ja vanhuksille. Se on erittäin hyvin organisoitu ja logistiikka pelaa hyvin.

Ruokaa saavat niin kolmannen sektorin toimijat kuin julkisen rahankin tukemana toimivat tahot. Ajatus on periaatteessa sama kuin aikoinaan se, että maatalouden ylijäämät jaettiin vähäosaisille. Tässä on vain vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö välissä. Suomessa ruoka-apua jakavat erilaiset hyväntekeväisyysjärjestöt kukin omilla voimillaan.